10.3.6. Maatalous ja turkiseläintuotanto
Edellisen suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen
Toisella suunnittelukaudella esitettiin peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimenpiteenä suojavyöhykkeiden perustamista kolmelle pohjavesialueelle.
Toimenpide-esitykset ja ohjauskeinot vuosille 2022–2027
Peltoviljelyn lakisääteiset toimenpiteet perustuvat pääosin nitraattiasetuksen määräyksiin. Nitraattiasetuksessa säädetään muun muassa lannan varastoinnista, lannoitteiden levityksestä ja levitysajankohdista, lannoitemääristä, kotieläinsuojan perustamisesta ja jaloittelualueiden sijoittamisesta.
Peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimenpiteiden tavoitteena on vähentää peltoviljelyn pohjavesille aiheuttamaa kuormitusta pohjavesialueilla. Käytännössä toimenpiteinä ovat maatalouden, turkistuotannon ja happamuuden torjunnan toimialakohtaisessa oppaassa esitetyt toimenpiteet, joista pohjavesialueille soveltuvat mm.:
- Suojavyöhykkeet
- Luonnonhoitopeltonurmet ja monimuotoisuuskasvit
- Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen ja luonnonmukaisesti viljelty pelto
- Talviaikainen kasvipeite
- Kerääjäkasvit
- Maatalouden tilakohtainen neuvonta
- Jo käytössä olevien turvepeltojen nurmet
Toimenpiteiden toteutumisen seuranta tapahtuu kokonaisuudessaan yllä mainittujen maatalouden yksittäisten toimenpiteiden kautta. Pohjavesialueilla tarvittavat toimenpiteet kuitenkin suunnitellaan ja tallennetaan järjestelmään käyttäen toimenpidettä Peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimenpiteet.
Maatalousvaltaisille pohjavesialueille esitetään perustettavaksi ympäristökorvausjärjestelmän mukaisia suojavyöhykkeitä. Toimenpiteen kokonaismäärä on noin 280 hehtaaria vuoteen 2027 mennessä. Pohjavesialueiden peltoviljelyn vesiensuojelun kustannukset esitetään pintavesien puolella.
Entisen Mustion minkkitarhan kunnostaminen on edelleen tekemättä. Maatalouden ja turkiseläintuotannon vesienhoitotoimenpiteet on esitetty taulukossa 18.
Taulukko 18. Esitys maatalouden ja turkiseläintuotannon vesienhoitotoimenpiteiksi kaudelle 2022–2027.
Toimenpide |
Määrä
|
Investoinnit vuosina 2022–2027 (1000 €) |
Käyttö- ja ylläpitokustannukset vuodessa (1000 €) |
Vuosikustannus (1000 €) |
Muut perustoimenpiteet |
||||
Maaperän ja pohjaveden kunnostaminen vanhoilla turkistuotantoalueilla (kpl) |
1 |
425 |
- |
23 |
Täydentävät toimenpiteet |
||||
Peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimenpiteet (ha) |
280 |
- |
- |
- |
Maatalouden vesienhoitotoimenpiteiden rahoitusjärjestelmät ja niiden kehittäminen
Maatalouden vesiensuojelutoimia rahoitetaan pääasiassa CAP-suunnitelman pohjalta. Ohjelmakauden 2023–2027 keskeisin maatalouden vesiensuojelua edistävä tukijärjestelmä on ympäristökorvauksen korvaava vasta suunnitteilla oleva järjestelmä. Ympäristökorvauksen ulkopuolelle jäävien tilojen peltomäärä on Uudellamaalla ollut noin 6 % kokonaispeltoalasta. Suunnittelun lähtökohtana on ollut viljelijöiden ja pelto pinta-alan korkea sitoutumisaste jatkossakin.
Maatalouden vesienhoitotoimenpiteiden toteutus- ja seurantavastuut
Vastuu maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän kehittämisestä on maa- ja metsätalousministeriöllä yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa. Vastuu maatalouden vesiensuojelutoimien käytännön toteutuksesta on toiminnanharjoittajilla.