1 Johdanto
Vesienhoidon yleisenä tavoitteena on saavuttaa pinta- ja pohjavesien hyvä tila, mutta myös estää vesien tilan heikkeneminen. Vesienhoitosuunnitelmat ja niiden pohjaksi laaditut toimenpideohjelmat päivitetään kuuden vuoden välein kaikilla Suomen vesienhoitoalueilla. Tämä Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma on järjestyksessä kolmas ja koskee vuosia 2022–2027. Suomessa vesienhoito ja vesiensuojelu perustuvat lainsäädäntöön. Lisäksi niitä ohjaavat lukuisat kansainväliset sopimukset sekä valtakunnalliset ohjelmat ja suunnitelmat. Kansainvälisesti ja kansallisesti sovitut tavoitteet pyritään saavuttamaan toteuttamalla maakunnallisia ja alueellisia ohjelmia, strategioita ja suunnitelmia.
|
Toimenpideohjelman ja vesienhoitosuunnitelman sisältö
Tämä on Toimenpideohjelman osa 1, jossa käydään läpi toimenpiteiden suunnitteluun vaikuttaneet taustatiedot, kuten pinta- ja pohjavesien tilaan vaikuttavat toiminnot ja jo käynnissä olevien vesienhoitotoimenpiteiden edistyminen. Toimenpideohjelman osassa 2 on vesimuodostumakohtaiset tiedot vesien tilasta, tilan parantamisarpeesta sekä tarvittavista toimenpiteistä. Tarkastelut on tehty suunnittelualueittain ja sisävesille lisäksi vesistöalueittain.
|
Mitä on otettu huomioon toimenpideohjelman päivittämisessä?
Toimenpiteiden suunnittelu perustuu uusimpiin tietoihin ja arvioihin pinta- ja pohjavesien tilasta. Aineisto tilan arviointia eli luokittelua varten on koottu sähköisistä rekistereistä. Uusimmassa luokittelussa on käytetty pääsääntöisesti vuosien 2012–2017 aineistoja. Mikäli aineistoja ei ole ollut käytettävissä, on hyödynnetty yksittäisiä mittaustuloksia, Vemala-mallin simuloimia pitoisuustietoja, satelliittiaineistoja, karttatarkasteluja ja muuta käytettävissä olevaa aineistoa, kuten seurantajaksoa vanhempaa tai uudempaa tietoa. Lisää tietoa luokittelumenetelmistä ja -aineistoista sekä pinta- ja pohjavesien seurantaohjelmista on vesienhoitosuunnitelmassa.
Toimenpideohjelmaa päivitettäessä on otettu huomioon toimintaympäristössä ja vesien tilassa tapahtuneet muutokset, edellisen vesienhoitokauden toimenpiteet, niiden toteutuminen ja niin todetut kuin ennakoidut vaikutukset. Vuoden 2018 kuulemisessa saatu palaute keskeisistä kysymyksistä, työohjelmasta ja aikataulusta sekä vuoden 2021 kuulemisessa saatu palaute vesienhoitosuunnitelma- ja toimenpideohjelmaehdotuksista on otettu soveltuvin osin huomioon. Toimenpiteiden suunnittelun tukena ovat olleet sektorikohtaiset oppaat (liite 1).
Vesienhoitoalueen ELY-keskusten lisäksi toimenpideohjelman valmisteluun ovat osallistuneet niiden vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmät. Yhteistyöryhmissä ovat edustettuina muun muassa kunnat, vesienhoidon kannalta keskeisimmät järjestöt, viranomaiset, elinkeinot, vesialueiden omistajat ja tutkimuslaitokset.
Miten merenhoito kytkeytyy vesienhoidon toimenpiteisiin?
Vesienhoidolla on lukuisia yhtymäkohtia sen rinnalla toteutettavaan merenhoitoon. Merenhoidon tavoitteena on saavuttaa ja ylläpitää meriympäristön hyvä tila. Merenhoitosuunnitelma kattaa merialueen rantaviivasta talousvyöhykkeen ulkorajalle, joten se sisältää myös vesienhoidossa tarkasteltavat rannikkovedet. Suomi toteuttaa Itämeren tilaa parantavia toimia useiden ohjelmien ja sopimusten kautta. Meren tilaa parannetaan myös alueellisilla ohjelmilla ja hankkeilla. Merenhoitosuunnitelma koostuu kolmesta osasta, joista yksi on merenhoidon toimenpideohjelma. Toimenpiteet ravinteiden ja haitallisten ja vaarallisten aineiden kuormituksen sekä roskaantumisen vähentämiseksi määritetään pääosin vesienhoidon toimenpideohjelmissa. Meriympäristön hyvän tilan tavoitteet on otettu huomioon myös muita vesienhoidon toimenpiteitä valittaessa. Voimassa oleva merenhoitosuunnitelma löytyy sivuston www.ymparisto.fi/vaikutavesiin kautta.
Tulvariskien hallintasuunnitelmien toimenpiteet ja vesienhoito
Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueella on kolme merkittävää tulvariskialuetta: Pyhäjoen alaosa, Kalajoella Alavieskan ja Ylivieskan väli sekä Iijoella Pudasjärven keskuksen alue. Muita tulvariskialueita on Pohjois-Pohjanmaalla neljätoista ja Kainuussa yksi. Merkittäville tulvariskialueille ja osin myös muille tulvariskialueille laaditut tulvariskien hallintasuunnitelmat on päivitetty. Ne sisältävät tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen lisäksi, että tulvariskien hallinnan tavoitteet ja vesienhoidon tavoitteet tulee sovittaa yhteen, tulee yhteistyötä tehdä myös hankkeiden toteutuksessa. Parhaassa tapauksessa tulvariskien vähentämiseksi ja vesien tilan parantamiseksi suunnitellut toimenpiteet tukevat toisiaan. Tulvariskien hallintasuunnitelmat löytyvät sivuston www.ymparisto.fi/vaikutavesiin kautta.
Ympäristövaikutusten arviointi
Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskeva, ns. SOVA-laki edellyttää, että vesienhoitosuunnitelmassa arvioidaan muun muassa ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen; maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen; yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen kohdistuvat vaikutukset. Vaikutuksia on arvioitu jo toimenpidekokonaisuutta suunniteltaessa. Tukena ovat olleet sektorikohtaiset toimenpiteiden suunnitteluoppaat, joissa keskeisimmät vaikutukset on arvioitu toimenpiteittäin.
Toimenpiteiden valinnassa on otettu mahdollisimman hyvin huomioon ilmastonmuutokseen varautuminen ja ilmastonmuutoksen hillintä. Vesistöjä on tarkasteltu kokonaisuuksina ja toimenpiteet on mitoitettu niin, että ne, mikäli mahdollista, hidastavat veden liikkumista valuma-alueella. Toimenpiteiden suunnittelussa on otettu huomioon lisäksi merenhoidon ja luontodirektiivin sekä erityisalueiden omat tavoitteet. Koko vesienhoitosuunnitelman toteuttamisen vaikutukset on koottu ympäristöselostukseen, joka on esitetty vesienhoitosuunnitelman osan 1 luvussa 11.
