3.1 Asutuksen jätevesien puhdistus
Vesienhoitoalueella on lähes puoli miljoonaa asukasta, joista yli 80 % Pohjois-Pohjanmaalla. Suurimmat asutuskeskittymät ovat Oulu (205 000 asukasta), Kajaani (38 000 as.) ja Raahe (25 000 as.). Väestöstä 98 % on liittynyt vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostoihin ja 79 % viemäriverkostoihin. Puhdistamoiden keskittäminen ja siirtoviemärien rakentaminen ovat tehostaneet yhdyskuntajätevesien käsittelyä.
Viemäriverkoston ulkopuolella ja kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn piirissä on arviolta noin 30 000 vakituisesti asuttua kiinteistöä ja lähes saman verran loma-asuntoja. Loma-asunnoista lähes 20 000 on Pohjois-Pohjanmaalla ja 10 000 Kainuussa. Haja-asutuksen ravinnekuormitus on vähentynyt sitä mukaa, kun keskitettyä viemäröintiä on rakennettu tai laajennettu ja kiinteistökohtaisia jäteveden käsittelyjärjestelmiä parannettu vastaamaan nykyisiä puhdistusvaatimuksia. Kustannustehokkaimmat haja-asutusalueiden viemäröintihankkeet on pitkälti jo toteutettu vesienhoitoalueella.
|
ASUTUKSEN JÄTEVESIEN VAIKUTUKSET PINTAVESIIN Asutuksesta aiheutuu pääasiassa vesistöjen rehevöitymistä ja hygieenisiä haittoja. Yhdyskuntajätevedet kuormittavat vesiä melko tasaisesti läpi vuoden. Niiden osuus rehevöitymisessä on suurimmallaan talven alivirtaamakaudella, jolloin maa- ja metsätaloudesta tuleva kuormitus on vähäistä. Viemäröinnin ulkopuolisen haja- ja loma-asutuksen kuormitus keskittyy kesäkauteen. Kunnallisen viemäriverkoston ulkopuolella asuvan henkilön jätevesien fosforikuormitus on noin nelinkertainen viemäröinnin piiriin kuuluvan asukkaan jätevesikuormitukseen verrattuna.
Ravinteet ovat asutuksen jätevesien merkittävimpiä kuormittavia aineita. Liukoisten ravinteiden osuus on jätevesissä suuri, ja näin ollen ne ovat helposti kasvien käytettävissä. Ravinteiden lisäksi jätevesissä on muun muassa happea kuluttavia aineita sekä erilaisia haitallisiksi luokiteltavia aineita.
Asutusalueilta vesistöihin kulkeutuu poisjohdettavien sade- ja sulamisvesien eli hulevesien mukana ravinteiden ja kiintoainesten lisäksi asuinympäristöön päätyneitä roskia, kuten tupakantumppeja ja muoveja eri muodossaan, sekä muuta vesistöihin kuulumatonta ainesta. |
Haja-asutuksen jätevesien käsittely
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyssä tärkein lainsäädännöllinen keino on ollut vuonna 2004 voimaan tullut asetus haja-asutuksen jätevesien käsittelystä (542/2003). Lainsäädäntöä on asetuksen voimaan tulon jälkeen tarkistettu ja viimeisimmät uudistukset tulivat voimaan vuonna 2017. Jätevesiasetus määrää perustason puhdistusvaatimukset, ei kiinteistöllä käytettävää puhdistuslaitteistoa. Puhdistusvaatimusten mukaan jäteveden orgaanisesta aineesta on puhdistettava 80 %, kokonaisfosforista 70 % ja kokonaistypestä 30 % verrattuna käsittelemättömän jäteveden aiheuttamaan kuormitukseen. Pilaantumiselle herkille alueille voidaan antaa tiukempia määräyksiä kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä. Vanhojen, olemassa olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät on pitänyt saattaa 31.10.2019 mennessä jätevesiasetuksen vaatimuksia vastaaviksi alle 100 metrin etäisyydellä vesistön rannasta sekä luokitelluilla pohjavesialueilla. Muilla alueilla olemassa olevien kiinteistöjen vaatimus on sidottu isoihin remontteihin tai suuriin vedenkäytön muutoksiin.
Asutuksen keskittyminen suurimpiin kaupunkeihin ja niitä ympäröiviin kuntiin jatkuu. Maaseudun vähenevä asutus tulee pienentämään haja-asutuksen ravinnekuormitusta jonkin verran. Haja-asutuksen perustoimenpiteenä toteutetaan kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien käyttöä ja ylläpitoa ranta- ja pohjavesialueilla. Kiinteistökohtaista jäteveden käsittelyä tehostetaan säännösten vaatimukset täyttäviksi kiinteistöillä, joilla käsittelyvaatimuksista saatu poikkeus tai vapautus raukeaa, Muilla alueilla tehostaminen liittyy kiinteistön peruskorjausta vastaavan remontin yhteyteen. Viemäriverkostoa laajennetaan edelleen siellä, missä se on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi.
Yhdyskuntien jätevedenpuhdistus
Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvissa annettavat määräykset koskevat erityisesti fosforia ja biologista hapenkulutusta (BOD7atu) sekä kiintoainetta ja kemiallista hapenkulutusta (CODCr). Määräykset annetaan sekä puhdistetun jäteveden jäännöspitoisuudelle että poistoteholle. Jos ympäristöluvassa ei ole erikseen määrätty raja-arvoja typelle, tulee laitoksen pyrkiä mahdollisimman hyvään typenpoistoon. Varsinkin typenpoistoa koskevat lupamääräykset ovat viime vuosina kiristyneet. Vesienhoitoalueella on neljä puhdistamoa, joilla on velvoite kokonaistypen poistoon: Taskilan puhdistamo, Lakeuden keskuspuhdistamo, Rukan uusi puhdistamo sekä vuoden 2021 lopussa valmistuva Kuusamon uusi Mäntyselän puhdistamo.
Jätevesien käsittelyä keskitetään edelleen jossain määrin rakentamalla siirtoviemäreitä pääosin jokivarsiin. Käytännössä rakentamistöitä tehdään Kalajokilaaksossa. Viemäröinnin piiriin kytketään asuinalueita, joiden jätevedet on aiemmin käsitelty puutteellisesti tai johdettu pienemmälle puhdistamolle. Valvontaviranomaisena ELY-keskus tulee arvioimaan puhdistamojen toiminnan lupaehtojen muuttamisen tarpeen. Arviointi tehdään säännöllisen valvontatoiminnan yhteydessä viimeistään vuoden kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin luvan tarkistamista koskeva hakemus tulisi jättää lupaviranomaiselle. Luvan muuttamisen tarvetta arvioidaan ympäristönsuojelulain 89 §:n 2 momentissa mainittujen perusteiden nojalla. Ympäristöluvissa annettaviin määräyksiin ei ole odotettavissa huomattavan suuria muutoksia. Toisaalta typen kuormitus tulee jossain määrin vähenemään uusien yksiköiden käynnistyttyä ja siirtoviemäriyhteyksien valmistuttua.
Jätevedenpuhdistamojen keskittäminen suurempiin yksiköihin ja sitä kautta siirtyminen tehokkaampiin puhdistusmenetelmiin vähentää yhdyskuntien jätevesikuormitusta ja siirtää kuormitusta jokivarsista merelle. Suurissa keskuspuhdistamoissa on mahdollista investoida tehokkaampaan typenpoistoon. Jätevedet ovat tosin yleisesti sen verran kylmiä, että typenpoisto on käytännössä osoittautunut usealla laitoksella hankalaksi. Jätevesien johtaminen keskuspuhdistamoille mahdollistaa myös haja-asutuksen liittymisen siirtoviemäriin.
Teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesien yhteiskäsittelyä edistetään silloin, kun se osoittautuu kokonaiskuormituksen kannalta tehokkaaksi ja taloudelliseksi. Teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesiin liittyvät häiriö-tilanteet pyritään estämään ennalta ja vahinkotilanteisiin varaudutaan ennakolta riittävin toimin. Teollisuuden vesiensuojelua käsitellään erikseen luvussa 3.2.
Vesihuoltolain mukaisesti kunta määrää alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toiminta-alueen, jonka tulee kattaa erityisesti asemakaava-alueet. Myös asemakaava-alueiden lievealueiden asutus pyritään saamaan vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden piiriin. Vesihuollossa on syytä kiinnittää erityistä huomiota rankkasateisiin ja tulviin varautumiseen. Ilmastonmuutoksen edetessä sään ääri-ilmiöt yleistyvät ja voimistuvat. Talvisin routa-ajan lyheneminen ja rankkasateiden yleistyminen lisäävät vuotovesien määrää viemäreihin. Vuotovedet kasvattavat jäteveden virtaamia ja viilentävät puhdistamoille tulevaa vettä. Sään ääri-ilmiöiden haitallisia vaikutuksia ehkäistään vuotovesien määrän vähentämisen lisäksi erityistilanteisiin varautumisella sekä hulevesien hallintaa parantavilla toimenpiteillä.
Kaatopaikkojen jätevesien hallinta
Pohjois-Pohjanmaalla oli vuonna 2020 toiminnassa kolme yhdyskuntajätteen kaatopaikkaa. Ne sijaitsivat Ylivieskassa ja Oulussa (Kuivasojan valuma-alue) sekä Kuusamossa. Kainuussa yhdyskuntajätteiden käsittely on keskitetty Kajaaniin Majasaarenkankaalle (Oulujoen vesistöalue). Lisäksi SSAB:lla on Raahessa teollisuusjätteen kaatopaikka. Tuhkan kaatopaikkoja on muutama, mutta niitä ei juuri enää käytetä, koska tuhka hyödynnetään suurelta osin.
Kaatopaikkojen jätevedet koostuvat pääasiassa suotovesistä, jotka sisältävät etupäässä heikosti hajoavia orgaanisia aineksia, ammoniumtyppeä ja liuenneita suoloja. Perinteiset kaatopaikat ovat kierrätyksen yleistymisen ja jätteenkäsittelyn keskittymisen myötä vähentyneet ja korvautuneet jätekeskuksilla. Suurten jätekeskusten jätevedet johdetaan yhdyskuntajätevesien puhdistamoille ja pienille on olemassa omat jäteveden käsittelylaitteistot. Nykyaikaisten, ympäristönsuojeluvaatimukset täyttävien kaatopaikkojen vesistökuormitus on vähäistä. Jätteenkäsittelyn keskittyminen on parantanut vesiensuojelun tasoa.
Yhteenveto edellisen hoitokauden toimenpiteiden toteutumisesta
Haja-asutuksen jätevesiasetuksen määrällisessä toteutuksessa ei päästy täysin tavoitteisiin. Sen sijaan yhdyskunnille asetetut tavoitteet saavutettiin melko hyvin.
Valtakunnallinen viemäröintiohjelma (2012–2016) on edistänyt haja-asutusalueiden vesihuoltoa ja parantanut merkittävästi jäteveden käsittelyä ympäristön kannalta herkillä alueilla. Viemäröimättämiä alueita on saatettu jätevesiviemäreiden piiriin tämän jälkeenkin siellä, missä se on toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi ollut tarpeen. Haja-asutusalueiden viemäröintihankkeet ovat vähentyneet valtion luovuttua vesihuoltotöistä ja vesihuoltoavustuksista vuonna 2016. Lainsäädännön muutokset ovat hidastaneet haja-asutuksen jätevesienkäsittelyyn liittyvien toimien toteutusta. Ympäristöministeriön rahoittamilla jätevesineuvontahankkeilla on kuitenkin pystytty tarjoamaan kiinteistökohtaista neuvontaa tehokkaasti koko vesienhoitoalueella aina vuoden 2019 loppuun saakka.
Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoille esitetyistä toimenpiteistä suunnitellussa tai lähes suunnitellussa laajuudessa ovat toteutuneet jätevesien hygienisointi, ravinteidenpoiston tehostaminen suositussopimuksen keinoin, viemäreiden vuotovesien vähentäminen ja sekaviemäröinnistä luopuminen sekä viemäröintipalvelujen laajuuden muutokset taajamissa. Laitoksille on rakennettu erillisiä typenpoistoprosesseja, joten tehostettu kokonaistypenpoisto ja tehostettu ammoniumtypen poisto ovat toteutuneet varsin hyvin. Sähkönjakelun katkoksista aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi lähes kaikilla laitoksilla on joko kiinteä tai tarvittavaan kohteeseen kuljetettava varavoimakone.
Suurin osa teknis-taloudellisesti järkevistä siirtoviemärihankkeista on toteutettu ja uusien jätevedenpuhdistamoiden rakentaminen on edistynyt. Kuusamon Mäntyselän jätevedenpuhdistamon on tarkoitus valmistua vuonna 2021. Laitoksen lupaehdot ovat erittäin tiukat. Kalajoen Keskuspuhdistamolla käsitellään Kalajoen ja Ylivieskan kaupunkien sekä Alavieskan ja Sievin kuntien jätevedet. Lupahakemus puhdistamon laajentamiseksi on jätetty aluehallintovirastoon loppuvuonna 2020. Hanketta valmistelevat työt ovat jo käynnistyneet. Rakennettavan Nivala–Raudaskylä–Ylivieska-siirtoviemärin avulla alueen jätevesiä saadaan tehokkaamman käsittelyn piiriin.
