3.12.2 Käynnissä olevat toimenpiteet ja niiden ohjaus
Vesilaissa aiemman pohjaveden muuttamiskiellon tarkoittamat toimenpiteet sekä muu yli 250 m3/vrk vedenotto edellyttävät vesitalousluvan hakemista. Lisäksi kaikki vesihuoltolaitosten uudet ottamot tarvitsevat vesimäärästä riippumatta aluehallintoviraston luvan. Vesilain (3 luku 2 §) mukaan vesitaloushankkeella on oltava aluehallintoviraston lupa, jos se voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka pohjaveden laatua tai määrää. Vedenottoluvassa määritellään vesimäärä, joka vedenottamolta saadaan ottaa vaarantamatta pohjavesimuodostuman määrällistä tilaa ja aiheuttamatta vaikutuksia ympäröiviin pintavesi- ja maaekosysteemeihin. Lisäksi määrätään suurimmasta sallitusta ottomäärästä ja tarkkailusta. Luvat ovat yleensä pysyviä, mutta uusien lupahakemusten yhteydessä lupaehdot voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn. Luvanvaraisten ottamoiden vedenottomäärää ja vaikutuksia ympäristöön seurataan noudattamalla viranomaisten hyväksymää tarkkailuohjelmaa.
Terveysviranomainen valvoo vesilaitosten toimittamaa vettä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetuksen (461/2000) mukaisesti. Valvontatutkimukset koskevat kaikkia vesilaitoksia, jotka toimittavat vettä vähintään 10 m3/vrk tai vähintään 50 henkilön tarpeeseen.
Vesilaki mahdollistaa lupaviranomaisen vahvistamien ottamokohtaisten suoja-alueiden perustamisen. Suoja-aluemääräykset koskevat veden laatua suojaavien toimenpiteiden suorittamista tai suoja-alueen käytön rajoituksia. Käyttö on yleensä maa- ja metsätalouden harjoittamista, maa-ainesten ottoa, liikennealueiden rakentamista ja teiden kunnossapitoa sekä jätevesien johtamista. Vedenottamoiden vanhoissa suoja-aluepäätöksissä annetut määräykset tulee tarpeen vaatiessa saattaa ajan tasalle.
Yhteenveto edellisen hoitokauden toimenpiteiden toteutumisesta
Vedenotolle esitetyt vesienhoidon toimenpiteet ovat edistyneet kohtuullisesti. Vaikka kaikkia toimenpiteitä on toteutettu, ei tavoiteltuun määrään ole päästy.
Vedenottamon suoja-alueen perustamista esitettiin kahdelle Kajaanissa sijaitsevalle vedenottamolle. Pohjavesialueille laadituissa suojelusuunnitelmissa on määritetty vedenottamoiden laskennallinen sieppausvyöhyke. Niitä ei ole vahvistettu vesilain mukaisissa menettelyissä ilmeisesti raskaana koetun lupaprosessin vuoksi. Toisen pohjavedenottamon suoja-alueen perustaminen siirtyy hoitokaudelle 2022–2027. Uusia suoja-alueita vahvistetaan vedenottamoiden ympärille entistä harvemmin, sillä pohjaveden suojelussa korostuu aiempaa enemmän koko pohjavesialueella muodostuvan, ei ainoastaan vedenhankintakäyttöön tulevan pohjaveden hyvän tilan turvaaminen.
Suoja-aluerajausten tai -määräysten päivittämistä tai suoja-alueen purkamista esitettiin yhdeksälle vedenottamolle. Toimenpiteistä kaksi toteutui.
Raakaveden laadun seurannan tehostamista esitettiin kymmenelle vesienhoitoalueen pohjavedenottamolle. Näistä on toteutunut Pohjois-Pohjanmaan osalta yli 10 vedenottamolla, sillä tarkkailuohjelmia on uusittu Oulun Veden, Vesikolmion sekä Siikalatvan ottamoilla. Sotkamossa vedenlaatua on seurattu tiheästi taajama-alueiden ottamoilla. Niitä on myös jouduttu ajoittain poistamaan käytöstä laatuongelmien vuoksi. Suomussalmella seurannan tehostaminen oli merkitty toimenpiteeksi pintavesien imeytymisolosuhteiden selvittämistä ajatellen. Vedenottopaine ei kuitenkaan ole ollut niin merkittävä, että rantaimeytyminen olisi vaarantanut pohjaveden laatua toteutetuilla pumppausmäärillä.
