3.11.2 Käynnissä olevat toimenpiteet ja niiden ohjaus
Pilaantuneeksi epäiltyjen maa-alueiden pilaantuneisuusselvitykset tai kunnostukset käynnistyvät usein maankäyttömuutosten, kuten rakennushankkeiden yhteydessä. Ympäristönsuojelulain mukaan alueen pilaantuneisuus ja puhdistustarve on selvitettävä, mikäli maaperän tai pohjaveden epäillään pilaantuneen. Selvitysten perusteella arvioidaan alueen pilaantuneisuus ja mahdollisten lisätutkimusten tarve PIMA-asetuksen mukaisesti. Lisäksi laaditaan riskinarviointi. Mikäli maaperän puhdistaminen todetaan tarpeelliseksi, toimitetaan ELY-keskukseen ilmoitus pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta. ELY-keskus laatii ilmoituksen tietojen pohjalta PIMA-päätöksen. Siinä annetaan määräykset puhdistamisesta ja asetetaan puhdistamiselle tavoitteet. Maaperän tai pohjaveden puhdistamisesta vastaa ensisijaisesti pilaantumisen aiheuttaja. Mikäli aiheuttajaa ei saada selville tai muuten vastuuseen, puhdistusvastuu siirtyy yleensä kiinteistön nykyiselle haltijalle. Puhdistuskustannusten noustessa nykyisen kiinteistön haltijan kannalta kohtuuttomiksi voi puhdistamisvastuu siirtyä kunnalle. Edellytys on, että pilaantuminen on tapahtunut vuoden 1994 jälkeen.
Historiallisen pilaantumisen vuoksi kaikille pilaantuneiksi epäillyille tai sellaisiksi todetuille maa-alueille ei kyetä tunnistamaan vastuutahoa. Valtio on tukenut tällaisten kohteiden selvittämistä ja puhdistamista 1980-luvun lopulta vuoteen 2019 saakka jätehuoltotyöjärjestelmän kautta. Valtio on osallistunut hankkeiden kustannuksiin 30–50 %:n osuudella. Vuodesta 2015 lähtien selvittämistä ja puhdistamista on ohjannut ‘Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia’ (PIMA-strategia) ja Maaperä kuntoon -ohjelma. Ohjelman tehtävänä on tunnistaa merkittävät isännättömät pilaantuneet alueet ja saada pilaantuneiden alueiden riskit hallintaan vuoteen 2040 mennessä. Ohjelman käytännön toteuttaminen on keskitetty Pirkanmaan ELY-keskukseen. Öljyllä pilaantuneita alueita on tutkittu ja puhdistettu öljysuojarahaston rahoituksella ns. JASKA-hankkeessa, jossa tutkitaan ja puhdistetaan öljyllä pilaantuneita isännättömiä kohteita. JASKA-hanke on liitetty osaksi Maaperä kuntoon -ohjelmaa vuoden 2019 alussa.
PIMA-strategian tavoitteena on muun muassa kunnostustoiminnan ja resurssien priorisointi sekä tehokkaan ja toimivan toissijaisen rahoitusjärjestelmän luominen. Puhdistustoimet kohdennetaan alueille, joilla on merkittäviä ympäristö- tai terveysriskejä. Kohteiden valinnassa painotetaan ihmisten terveyttä sekä tärkeiden pohjavesialueiden ja luontoarvoltaan merkittävien alueiden suojelua. Lisäksi tavoitteena on riittävän julkisen rahoituksen varmistaminen ainakin kiireellisten, mutta isännättömien kohteiden puhdistamiseen. Valtion jätehuoltotyöjärjestelmä uudistui vuoden 2020 alussa. Tuolloin astui voimaan laki pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta. Siitä lähtien valtio on tukenut selvittämistä ja puhdistamista joko valtionavustuksilla tai järjestämällä selvittämisen tai puhdistamisen.
Pilaantuneiden maa-alueiden tutkimusohjelmassa kohteet priorisoidaan tutkimusohjelman priorisointipisteytysmallilla (TUOPPI). Yleensä pohjavesialueiden MATTI-kohteet sijoittuvat riskivertailussa korkealle, ja niihin kohdistuvat toimenpiteet tukevat riskipohjavesialueiden hyvän tilan säilyttämistä. Kyseinen ohjauskeino edistää erittäin tehokkaasti toimenpiteitä ‘Pilaantuneisuusselvitys pilaantuneilla maa-alueilla’ ja ‘Pilaantuneen maa-aluekohteen/pohjaveden riskinarviointi, puhdistussuunnittelu ja puhdistaminen’.
Uusien PIMA-alueiden pohjavedelle kohdistamaa riskiä ehkäistään maankäytön suunnittelulla ohjaamalla pilaavat toiminnot pohjavesialueiden ulkopuolelle. Maaperän ja pohjaveden pilaantumisen riskiä voidaan lisäksi vähentää edellyttämällä muun muassa lupamääräyksissä kattavia pohjaveden suojelutoimenpiteitä pohjavesialueilla sijaitsevilta luvanvaraisilta toiminnoilta.
Yhteenveto edellisen hoitokauden toimenpiteiden toteutumisesta
Pilaantuneisuusselvitystä esitettiin 50:llä ja riskinarviota, kunnostussuunnittelua ja kunnostusta 20:llä maaperän tilan tietojärjestelmän kohteella. Kainuussa noin 80 % suunnitelluista pilaantuneisuusselvityksistä ja noin 75 % suunnitelluista riskinarvioista ja kunnostuksista toteutui. Pohjois-Pohjanmaalla on toteutettu noin puolet suunnitelluista toimenpiteistä.
