3.10.3 Käynnissä olevat toimenpiteet ja niiden ohjaus
Satamien liikennemäärät ovat edelleen kasvussa, mikä aiheuttaa tarvetta laajentaa satamia ja ruopata laivaväyliä. Lisäksi väylät vaativat määräajoin tehtäviä kunnossapitoruoppauksia. Pienistäkin ruoppauksista tehdään vesirakennusilmoitus ELY-keskukselle. ELY ottaa lausunnossaan kantaa luvan tarpeeseen ja tarkkailuun. Yleensä merialueen ja rannikon väyläruoppaukset vaativat luvan, koska läjitys tehdään veteen ja massamäärät ovat suuria. Luvassa määritetään muun muassa tarkkailun laajuus ja kalastuksen kannalta sopivat työajankohdat. Ruopattavasta massasta otetaan ennakkonäytteet HELCOMin suosituksen mukaisesti. Tämän perusteella todetaan, voidaanko massoja sijoittaa suunnitelluille läjitysalueille.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennevastuualue seuraa tienpidon pohjavesivaikutuksia 16 pohjavesialueella. Seurantatulosten pohjalta voidaan arvioida pohjavesimuodostumaan kohdistuvia riskejä ja lisätoimenpiteiden tarvetta.
Yhteenveto edellisen hoitokauden toimenpiteiden toteutumisesta
Liikenteen pohjavesivaikutuksien vähentämiseksi suunnitellut toimenpiteet ovat toteutuneet vaihtelevasti.
Vesienhoitokaudelle 2016–2021 esitetty liikenteen vaikutusten pohjavesiseuranta toteutui suurilta osin. Vuonna 2019 seurantaohjelmaan lisättiin kloridiseurantaa Pohjois-Pohjanmaalla neljällätoista ja Kainuussa kahdella pohjavesialueella.
Pohjavesisuojauksen rakentamiseen tai ylläpitoon liittyviä toimenpiteitä suunniteltiin toteutettavan yhteensä 3,5 km matkalla kahdella pohjavesialueella. Toimenpiteet siirtyvät vesienhoitokaudelle 2022–2027. Koska erillisrahoitusta pohjavesisuojausten rakentamiseen ei ole ollut käytettävissä, suojauksia toteutetaan ainoastaan tiehankkeiden yhteydessä.
Suolauksen vähentämistä ja vähemmän haitalliseen liukkaudentorjunta-aineeseen siirtymistä oli esitetty yhteensä 21 km matkalle. Toimenpide toteutui osaksi. Joissakin tapauksissa haasteena oli tiedonkulku teiden kunnossapidosta vastaaville urakoitsijoille. Liukkaudentorjunnan pohjavesivaikutuksia on pyritty estämään pienemmillä suolamäärillä, ja esimerkiksi kaliumformiaattiin siirtyminen on ollut vähäistä.