3.2.1 Toimintojen sijoittuminen ja vaikutukset

Vesienhoitoalueella on väkimäärään nähden paljon teollisuutta. Puunjalostus- ja kemianteollisuus on keskittynyt Ouluun, metalliteollisuus Raaheen. Elintarviketeollisuutta on vesienhoitoalueen eteläosissa. Kajaanin UPM Kymmene Oyj:n paperitehdas on lopettanut toimintansa ja Stora Enso Oyj:n Oulun tehtaan jätevesikuormitus kohdistuu rannikkovesiin. Aluehallintovirasto on myöntänyt KaiCell Fibers Oy:lle luvan biojalostamon toimintaan Paltamossa. Lupapäätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen ja valitusmenettely on kesken. Muista teollisuuslaitoksista Taminco Finland Oy:n (entinen Kemira Chemicals Oy) ja Oulun Energian uuden biovoimalaitoksen jäähdytysvedet johdetaan Oulujokeen, jota siten kuormittaa eritoten prosessissa muodostuva lämpökuorma. Pienten laitosten jätevedet johdetaan suurelta osin yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoihin käsiteltäviksi. Parannukset teollisuusprosesseissa sekä jätevesien puhdistuksen merkittävä tehostuminen ovat vähentäneet selvästi teollisuuden aiheuttamaa vesistökuormitusta 1990-luvun alusta lähtien. Suuret teollisuuslaitokset ovat kuitenkin paikallisesti merkittäviä kuormittajia.

Kaivostoiminta on hyvin suhdanneherkkää; toisaalta alueella on suunnitteilla uutta toimintaa, mutta toisaalta kaivostoiminnan rahoituksessa on ollut suuria ongelmia, mikä osaltaan on johtanut kaivosten lopettamiseen. Kaivostoiminnan kasvu lisää haitallisten aineiden kuormitusta ja kaivostoiminnan riskit pinta- ja pohjavesille voivat lisääntyä. Myös kaivosten sulkemisesta voi aiheutua päästöjä. Kaivostoiminnan kuormitus on kohdistunut pääasiassa Nuasjärveen, Pyhäjärveen, Kalajokeen ja Perämereen Raahen edustalle. Kaivostoimintaa harjoittavat Sotkamossa Elementis Minerals B. V. Branch Finland, Sotkamo Silver Oy ja Terrafame Oy sekä Suomussalmella Tulikivi Oyj. Lisäksi Kuhmossa ja Suomussalmella sijaitsee vuolukivilouhoksia ja Paltamossa maanparannuskalkin tuotantoon erikoistunut laitos. Otanmäen rautakaivoksen uudelleen avaamista tutkitaan lähinnä rauta- ja vanadiinimineraalien hyödyntämistä varten. Terrafamen nikkelikaivoksen vesistövaikutukset kohdentuvat Nuasjärveen ulottuvan purkuputken kautta pääasiassa Sotkamon reitille. Luvan mukaisesti jätevesiä voidaan johtaa vähäisessä määrin myös Kolmisopen yläpuoliseen Kalliojokeen sekä Kivijoen valuma-alueen kautta Vuoksen vesienhoitoalueelle. Oulujoen vesistöalueella kaivosten puhdistetuissa jätevesissä on muun muassa metalleja ja sulfaattia.

TEOLLISUUDEN JA KAIVOSTOIMINNAN VAIKUTUKSET PINTAVESIIN


Teollisuus ja kaivostoiminta voivat kuormittaa vastaanottavia vesistöjä monilla tavoin ja kuormitus on tyypillisesti ympärivuotista. Merkittävin massa- ja paperiteollisuuden vesistöihin kohdistama haittavaikutus on fosfori- ja typpipäästöistä aiheutuva rehevöityminen. Hitaasti hajoavat puuperäiset yhdisteet voivat aiheuttaa purkuvesistön eliöstölle haitallisia vaikutuksia. Orgaanisten klooriyhdisteiden määrä (AOX-kuormitus) on vähentynyt eikä välittömiä myrkyllisiä vaikutuksia enää havaita massa- ja paperitehtaiden jätevesien purkupaikoilla. Myös fosfori- ja typpikuormitus sekä orgaanisen aineen kokonaiskuormitus on selvästi pienentynyt.

 

Massa- ja paperiteollisuuden lisäksi Suomessa aiheutuu paikallisesti merkittävää vesistökuormitusta erityisesti kemian teollisuudesta sekä metallien valmistuksesta ja jalostuksesta, elintarviketeollisuudesta ja kaivostominnasta. Kaivosten vesistöpäästöt sisältävät usein raskasmetalleja, jotka voivat olla haitallisia, suurina määrinä jopa myrkyllisiä vesieliöstölle. Metallien ja muiden haitallisten aineiden kuormituksen merkittävän vähenemisen seurauksena haitalliset vaikutukset purkuvesistöissä ovat yleisesti pienentyneet, joskin esimerkiksi uusien kaivosten alapuolella kuormitus on kasvanut. Sulfaattipäästöjä ei sinällään pidetä haitallisina, mutta niillä voi olla haitallisia vaikutuksia, mikäli ne aiheuttavat pysyvää kerrostumista ja alusveden hapettomuutta.