1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja laatiminen
Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien tilaa niin, ettei niiden tila heikkene sekä pyrkiä kaikkien vesien vähintään hyvään tilaan. Tavoitteen saavuttamiseksi suunnitellaan ja toteutetaan vesien tilaa parantavia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikutuksia. Vesienhoidossa otetaan huomioon myös merenhoidon, tulvariskien hallinnan sekä juomavesi-, luonto- ja lintudirektiivin tavoitteet.
Työ pohjautuu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin (2000/60/EY) Euroopan yhteisön vesipolitiikan suuntaviivoista ja tuli voimaan 22.12.2000. Direktiivin tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa pinta- ja pohjavesiä niin, ettei niiden tila heikkene ja että vesistöjen tila on vähintään hyvä koko EU:n alueella vuoteen 2015 mennessä. Suomessa direktiivi on pantu toimeen lailla vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) ja siihen liittyvillä asetuksilla. Laissa säädetään viranomaisten yhteistyöstä, vesien tilaan vaikuttavien tekijöiden selvittämisestä, seurannasta, vesien luokittelusta, vesienhoidon suunnittelusta sekä kansalaisten ja eri tahojen osallistumisesta.
Vesienhoitoa suunnitellaan vesienhoitoalueittain, joita on Manner-Suomessa seitsemän. Vesienhoitoalue muodostuu yhdestä tai useammasta vesistöalueesta. Kullekin vesienhoitoalueelle laaditaan vesienhoitosuunnitelma, joka pohjautuu kunkin ELY-keskuksen omalta alueeltaan laatimiin toimenpideohjelmiin. Nyt valmistellaan vesienhoidon kolmannen suunnittelukauden, vuosien 2022–2027, asiakirjoja. Alueellisten toimenpideohjelmien pohjalta laaditut vesienhoitosuunnitelmat hyväksytään valtioneuvostossa vuoden 2021 lopulla.
Vesienhoidon suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa. Tämä Etelä-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2022–2027 sekä ensimmäisen (2010–2015) että toisen vesienhoitokauden (2016–2021) pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelmat löytyvät internetistä. Lisätietoa vesienhoidosta ja vesienhoidon järjestämisestä Etelä-Savossa on saatavilla verkko-osoitteessa: www.ymparisto.fi/vesienhoito/etela-savo.
Tässä toimenpideohjelmassa kuvataan Etelä-Savon pinta- ja pohjavesien tila, vesienhoidon ongelmat ja esitetään niihin ratkaisukeinoja. Vesien tilan parantamiseksi ja säilyttämiseksi tarvittavat toimenpiteet esitellään luvuissa 9 (pohjavedet) ja 14 (pintavedet).
Toimenpideohjelman laadinnan yhteydessä on tehty väliarvio vesien tilasta ja vesien hyvän tilan saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Alkuperäinen tavoite, vähintään hyvä vesien ekologinen tila, piti saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Joidenkin vesien kohdalla on ollut mahdotonta saavuttaa vaadittavia tavoitteita esimerkiksi luonnonolojen vuoksi tai taloudellisista syistä. Tällöin niiden tavoittamiseen voidaan antaa lisäaikaa aina vuoden 2027 loppuun asti. Poikkeamia vuoden 2027 jälkeen on mahdollista tehdä tiettyjen kriteerien täyttyessä. Ympäristötavoitteiden saavuttamista tarkastellaan kappaleessa 15.3.
Samanaikaisesti suunnittelun kanssa toteutetaan ensimmäisellä ja toisella suunnittelukaudella vahvistettuja toimenpiteitä sekä seurataan toimenpiteiden toteutumista. Vuoteen 2021 ulottuvien toimenpideohjelmien toimeenpano on meneillään kaikilla toimintasektoreilla ja alueilla. Vesienhoidon toimenpiteiden toteutumista vuoden 2018 lopun tilanteessa voi tarkastella verkkosivulla https://seuranta.vaikutavesiin.fi/. Seurannan tavoitteena on vesienhoitosuunnitelmien toteutumisen lisäksi saada lisää tietoa toimenpiteiden toteutuksen etenemisestä ja kustannuksista. Näitä tietoja tarvitaan myös vesienhoitosuunnitelmien päivittämiseen.
Toimenpideohjelman laatiminen on aloitettu vesien tilaongelmien edellisen arvion päivittämisellä. Tätä varten on päivitetty sekä pohja-, että pintavesien tila-arviot ja tilaan vaikuttavien tekijöiden tietoja. Pintavesien ekologisen ja kemiallisen luokittelun avulla on asetettu vesistökohtaiset ja vesimuodostumakohtaiset tilatavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi on ongelmakohteissa tarkasteltu erilaisia vaihtoehtoja vesienhoitotoimenpiteiksi ja laadittu tässä ohjelmassa esitetyt toimenpiteet. Toimenpideyhdistelmien muodostamisprosessia on kuvailtu kaavamaisesti kuvassa 1.
Kuva 1. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnitteluprosessi. Kuva: Ympäristöhallinto.
Pohjavesien osalta on tarkasteltu määrällisiä ja kemiallisia tavoitteita ja esitetty ongelmakohteille tarvittavia vesienhoitotoimenpiteitä.
Tämän toimenpideohjelman yhteisessä alkuosassa käsitellään pinta- ja pohjavesille yhteiset asiat. Pinta- ja pohjavesiin kohdistuvat paineet, vesien tilan luokittelu, ympäristötavoitteet sekä toimenpiteet käsitellään omina osioinaan. Lopussa on esitetty yhteenveto muun muassa pinta- ja pohjavesiä koskevista toimenpiteistä ja kustannuksista.
Toimenpideohjelma on laadittu Etelä-Savon elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Työhön on osallistunut joukko asiantuntijoita eri yksiköistä. Toimenpideohjelman laatimisessa ovat lisäksi olleet mukana Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän jäsenet. Vesienhoidon sidosryhmäyhteistyötä käsitellään tarkemmin luvussa 16.
Toimenpideohjelmassa on esitetty yhteenvedot Etelä-Savon pinta- ja pohjavesien tilaluokittelusta, merkittävistä tilaa heikentävistä tekijöistä sekä suunnitelluista toimenpiteistä. Tarkemmin niihin voi tutustua vesienhoidon karttapalvelussa (Vesikartta) http://paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta sekä pinta- ja pohjavesien vesimuodostuma- ja toimenpideraporteissa. Aineistot löytyvät Vaikuta vesiin -verkkosivujen kautta: www.ymparisto.fi/vaikutavesiin > vesienhoito.
