3.2. Maatalous

Maataloustukia hakeneita tiloja Etelä-Savossa vuonna 2021 oli 2131 kappaletta. Tilojen lukumäärä pieneni edellisvuodesta lähinnä Heinäveden ja Joroisten vaihtaessa maakuntaa (Heinävesi siirtyi Pohjois-Karjalan ja Joroinen Pohjois-Savon maakuntaan). Vuonna 2000 tiloja oli vielä noin 4 000 kappaletta. Maidontuotanto on edelleen merkittävin maatalouden tuotantosuunta alueellamme, vaikka maitoa tuotetaan yhä harvemmalla tilalla. Maitotiloja vuonna 2021 oli 302 kappaletta (vuonna 2000 maitotiloja oli 1 400 kpl). Maidon osuus maatalouden myyntitulosta on kuitenkin edelleen n. 50 %. Naudanlihan- ja maidontuotanto yhdessä muodostavatkin myyntituloista lähes 70 %. Kasvinviljelyn myyntitulot muodostavat tulovirrasta 26 %:n osuuden. Kaksituhatluvulla sianlihantuotanto on kutistunut varsin pieneksi alueellamme. 

Kananmunantuotanto alueellamme hyppäsi kasvuun 2000-luvun alkupuolella muutamien kalkkunantuotantoon erikoistuneen tilan muuttaessa tuotantonsa kananmunan tuotannoksi. Avomaan puutarhaviljelyllä on jo melko pitkään ollut alueellamme merkittävä asema. noin 10 prosenttia peltoalalasta on puutarhakasvien tuotannossa. Avomaalla tapahtuva vihannesten ja marjojen tuotanto-osuus tullee säilymään nykyisellä tasollaan. 

Etelä-Savossa luomutuotannolla on perinteisesti ollut vahva asema. Peltopinta-alasta n. 21 % eli noin 13 900 ha oli luomutuotannossa. Luomutuotannon pinta-ala on kasvanut melko tasaisesti koko 2000-luvun ajan, mutta aivan viime vuosina se on hidastunut.

Tilojen vähenemisestä huolimatta viljelty peltopinta-ala ei ole merkittävästi muuttunut pariin kymmeneen vuoteen. Peltoa tiloilla on v. 2021 yhteensä 64780 ha (maatalousmaata 68 641 ha). Maatilojen koko on kasvanut. Vuonna keskimääräisellä tilalla oli maatalousmaata noin 18 ha. Vuonna 2021 vastaava pinta-ala oli noin 30,5 ha. Suurimpien eli yli sadan peltohehtaarin tilojen määrä on kasvanut ripeästi. 

Maatilojen keskikoko tulee edelleen kasvamaan. Kotieläintilojen määrä vähenee, mutta niiden koko kasvaa ja tuotanto keskittyy. Etelä-Savossa aktiivimaatilojen lukumäärän on arvioitu vähenevän noin 2–3 % vuodessa. Maidontuotanto on Etelä-Savon merkittävin yksittäinen tuotantosuunta. Karjataloudessa on viime vuosina tapahtunut siirtymistä suurempiin tilakokoihin. Tämä näkyy muun muassa tilakohtaisen lannan levitysalan lisääntymisenä sekä kuljetusmatkojen pidentymisenä.

Maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä vuodesta 2015 alkaen pyrkii ohjaamaan maataloutta edelleen ympäristömyönteisempään suuntaan. Ympäristökorvauksen avulla pyritään mm. tehostamaan lannankäyttöä, alentamaan lannoitustasoja, perustamaan ja hoitamaan kosteikkoja, perustamaan suojavyöhykkeitä, lisäämään peltojen kasvipeitteisyyttä talvisin sekä hoitamaan perinnebiotooppeja ja lisäämään maatalousluonnon monimuotoisuutta.

Maatalouden ympäristövaikutuksista olevaa tietoa on lisätty aktiivisesti ja tieto on tarkentunut selvästi viime vuosina. Esimerkiksi kuormitusmallien kehittymisen kautta on kuormituksen tasoa saatu tarkennettua, Tuotannon lisäämisen, tehostamisen ja keskittämisen vaarana ovat mm. lisääntyvä ravinnekuormitus vesistöihin sekä maatalous- ja vesiluonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat tulevaisuudessa kasvattaa maatalouden kuormitusta.