10.1 Suunnitelmassa tarkasteltavat pintavesimuodostumat

Vesienhoidon suunnittelussa tarkastellaan pintavesimuodostumia, jotka ovat järviä, jokia, näiden osia tai rannikkovesien osia. Pintavesimuodostumat voivat rajaukseltaan myös poiketa nimeltään tutuiksi tulleista vesistä. Poikkeamien syynä on yleensä se, että yhtenäiseksi miellettyjen vesien osat eroavat toisistaan merkittävästi luonnonolojensa tai niihin kohdistuvan ihmistoiminnan vuoksi.

Suomessa kaikki valuma-alueeltaan yli 100 km² laajuiset joet ja yli 1 km² kokoiset järvet on nimetty vesimuodostumisiksi. ELY-keskukset ovat voineet ottaa tarkasteluun myös näitä kokoluokkia pienempiä jokia ja järviä, jos ne on katsottu vesienhoidon kannalta tärkeiksi kohteiksi. Pintavesimuodostumien määrittelyä koskeva ohje löytyy ympäristöhallinnon Internet-sivuilta: http://www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas.

Etelä-Savossa on tarkastelussa maakunnan kaikki yli 50 hehtaarin järvet sekä valuma-alueeltaan yli 80 km² kokoiset jokimuodostumat (kuva 13). Myös muutamia pienempiä vesimuodostumia on otettu mukaan, jos niiden on arvioitu olevan vesienhoidon kannalta merkittäviä (mm. erityisalueiksi nimetyt kohteet).

Kuva 13. Etelä-Savon pintavesimuodostumat kolmannella vesienhoitokaudella (2022–2027) ja muutokset toiseen kauteen (2016–2021) verrattuna.