6.4 Liikenne

Suomessa tiestö ja rautatiet seurailevat usein harjuja ja reunamuodostumia ja lentokenttiä on monesti rakennettu tasaisille delta-alueille. Teiden ja lentokenttien suolaus liukkauden torjumiseksi, vaarallisten aineiden kuljetukset sekä onnettomuustapaukset teillä ja rautateillä sekä erilaiset varikkotoiminnat aiheuttavat pohjaveden pilaantumisriskiä. Mahdollisia riskejä pohjavedelle aiheuttavat myös tie- ja rata-alueiden varsilla käytetyt rikkakasvien- ja vesakontorjuntaan käytetyt kasvinsuojeluaineet. Valtaosa vaarallisten aineiden maantiekuljetuksista (VAK) tapahtuu Etelä- ja Länsi-Suomessa. Yleisimpiä kuljetettavia aineita ovat palavat nesteet. Pohjavesiriskin kannalta kiireellisimpiin kohteisiin on rakennettu pohjavesisuojauksia, joissa on huomioitu myös VAK-onnettomuuksien mahdollisuus. Etelä-Savossa maa- ja rautateillä tapahtuvien kuljetusten on arvioitu aiheuttavan riskin 37 pohjavesialueella. Liikenteen ja tienpidon on arvioitu aiheuttavan riskin 41 pohjavesialueella.

Etelä-Savon pohjavesialueilla sijaitsee noin 220 kilometriä maanteitä. Pohjavesialueilla sijaitsevalla päätiestöllä, jossa pohjavesisuojaukset on tehty eikä kohonneita suolapitoisuuksia ole ilmennyt, käytetään pääsääntöisesti normaalia suolausta. Suojaamattomilla pohjavesialueilla suolausta on vähennetty ja suolaa käytetään vain mustan jään sekä muiden talven mittaan esiintyvien pahimpien liukkauksien torjuntaan. Suolaa käytetään Etelä-Savossa talvisin alle 5000 tonnia, Lisäksi kesäisin on käytetty suolaa pölynsidontaan sorateillä tasolla alle 2000 tonnia. Kesällä käytetään yleensä kalsiumkloridia. Suolauksen määrä vaihtelee talvisin ja on riippuvainen talven sääoloista.

Kotka-Kouvola-Mikkeli-Varkaus-tieosuudella kuljetetaan helposti itsestään syttyviä aineita n. tasoa 10–20 tonnia viikossa. Mäntsälä-Lahti-Mikkeli-Varkaus-tieosuudella kuljetetaan aineita, jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja tasoa 50 tonnia viikossa.

Etelä-Savossa rautatie kulkee seitsemän tärkeän tai vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen läpi: Mikkelissä (Pursiala ja Tervaniemi), Pieksämäellä (Naarajärvi ja Partaharju), Punkaharjulla (Punkaharju, Kuikonniemi ja Punkasalmi), Palavia nesteitä kuljetetaan Kouvola–Kuopio rataosuudella tasoa 2 000–3 000 tonnia viikossa. Liikennevirasto (nyk. Traficom) on vuodesta 2008 lähtien laatinut rautatiealueiden riskikartoitukset kaikista rautateitä koskevista pohjavesialueista. Kemikaaliratapihoille (VAK-ratapihat) on laadittu turvallisuusselvitykset sekä sisäiset ja ulkoiset pelastussuunnitelmat. Tällä hetkellä on menossa niiden varusteselvitys.

Etelä-Savossa ei ole toiminnassa olevaa lentokenttää tai lentopaikkaa pohjavesialueella. Puumalan Pistohiekankankaan pohjavesialueella (luokka 2) on lentopaikka, joka palvelee pienlentotoimintaa, mutta se ei ole ollut muutamaan vuoteen käytössä. Siellä ei käytetä liukkaudentorjunta-aineita.