1.2 Etelä-Savon ja suunnittelualueiden kuvaus

Etelä-Savon elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueeseen, Etelä-Savoon, kuuluu 12 kuntaa, joista kolme on kaupunkeja (Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki). Etelä-Savon väkiluku tammikuussa 2021 oli vajaat 133 000 henkeä Joroisten ja Heinäveden kuntien siirryttyä muihin maakuntiin vuodenvaihteen jälkeen (Etelä-Savon maakuntaliitto 2021).

Maakunnan kokonaispinta-alasta neljännes on vettä, joissakin kunnissa lähes 40 %. Rantaviivaa on lähes 28 000 km, eli reilut 200 metriä asukasta kohti.

Etelä-Savon ELY-keskuksen toimialue kuuluu pääosin Vuoksen vesienhoitoalueeseen (VHA 1) ja länsiosiltaan myös Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen (VHA 2) (kuva 2). Tarkempaa tietoa vesienhoitoalueille laadituista vesienhoitosuunnitelmista vuosiksi 2022–2027 on saatavilla internetistä:

• Vuoksi: ymparisto.fi/vesienhoitoalue/vuoksi

• Kymijoki-Suomenlahti: ymparisto.fi/vesienhoitoalue/kymijoki-suomenlahti

Vesienhoidon toimenpideohjelmassa pintavesiä tarkastellaan suurempina kokonaisuuksina, jotka perustuvat valuma-aluejakoon (Ekholm 1993) (kuva 2). Näistä käytetään jäljempänä nimitystä suunnittelualueet. Alueiden jakoperusteina ovat muun muassa valuma-alueiden ja vesistöjen ominaispiirteet.

Vuoksen vesienhoitoalueen (VHA 1) suunnittelualueet Etelä-Savossa

• Haukiveden-Heinäveden-Enoveden alue sijaitsee maakunnan pohjoisosassa. Alueen pinta-ala Etelä-Savon osalta on n. 2 300 km², josta vesistöjä on 33 %. Alueen maapinta-alasta on turvemaata noin 11 % ja maatalousmaata 7 %. Vedet laskevat alueelle kolmea reittiä, Pohjois-Savosta Varkauden ja Juojärven reittiä pitkin sekä Pohjois-Karjalasta Hanhivirran kautta. Jälkimmäisen kautta tulee suurin osa vesistä alueelle. Vedet laskevat Savonlinnan kautta Pihlajavedelle. Haukivesi on alueen keskusallas. Muita suuria järviä ovat muun muassa Kermajärvi ja Heinävedenselkä.

• Kyrsyänjärven-Tuusjärven-Sysmäjärven-Syysjärven alue koostuu kolmesta eri puolille Saimaata vetensä purkavasta valuma-aluekokonaisuudesta. Kyrsyänjärven-Tuusjärven valuma-alueen vedet laskevat Sulkavan kohdalta Pihlajaveteen, Sysmäjärven alueelta puolestaan Joroisten kohdalta Joroisselkään. Syysjärven alueen vedet virtaavat Mikkelin itäpuolella Luonteriin. Alueen kokonaispinta-ala on Etelä-Savon osalta noin 2 150 km², josta vesistöjen osuus on 13 %. Alueen yleispiirteenä on turveperäisyys. Soita on alueen maapinta-alasta noin neljännes. Maatalousmaan osuus maapinta-alasta on 7 %.

• Puruveden-Pihlajaveden alue sijaitsee Etelä-Savon itäosassa. Alueen kokonaisala on Etelä-Savon osalta 3 250 km². Alueen kokonaisalasta vesistöjen osuus on 36 %. Alueen maapinta-alasta soita on noin 10 % ja maatalousmaata 5 %. Vedet tulevat alueelle enimmäkseen pohjoisesta Haukiveden kautta. Alueella on nimensä mukaisesti kaksi suurta keskusjärveä. Alueella on runsaasti käyttökelpoisuudeltaan erinomaisessa tilassa oleva vesistöjä ja valuma-alueilta tuleva kuormitusta voidaan pitää melko vähäisenä. Osa suunnittelualueesta sijoittuu Pohjois-Karjalan ELYn toimialueelle.

• Vuoksen vesistöalueen eteläosa on kooltaan 3100 km² (Etelä-Savon osuus). Vesistöjen osuus kokonaisalasta on 26 %. Alueen maa-alasta on turvemaita vain 7 %. Maatalousmaan osuus maapinta-alasta on 5 %. Vedet tulevat pääosin Pihlajavedeltä virraten alueen läpi Suur-Saimaalle. Osa vesistä tulee alueen osa-altaiden, kuten Luonterin, Lietveden, Yöveden ja Louhiveden omilta valuma-alueilta. Muita suuria vesimuodostumia suunnittelualueella ovat muun muassa Mikkelin alapuolinen Saimaa (Annilanselkä-Kyyhkylänselkä) ja Kuolimo.

Kuva 2. Vesienhoidon suunnittelualueet Etelä-Savossa.

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen (VHA 2) suunnittelualueet Etelä-Savossa

• Mäntyharjun reitin pohjoisosa - Kyyvesi sisältää Kyyveden valuma-alueen, joka purkautuu lounaaseen Puulaan Läsänkosken kautta. Alueen kokonaisala on 1 500 km², järvisyys on 16 %, soiden osuus maapinta-alasta 25 % ja maatalousmaan osuus maapinta-alasta 6 %. Alue on erotettu alapuolisesta Mäntyharjun reitin keskiosasta pääosin turvemaiden osuuden ja siihen liittyvän maankäytön, kuormituksen ja vesien tilan takia.

• Mäntyharjun reitin keskiosan suunnittelualueeseen kuuluvat keskusjärvi Puula lähivaluma-alueineen sekä sen alapuolinen vesistöreitti Vuohijärveen saakka. Alueen kokonaisala Etelä-Savon osalta on 2 900 km². Alueen järvisyys on 23 %, soiden osuus maa-alasta noin 10 % ja maatalousmaan osuus maapinta-alasta 5 %.

• Rautalammin reitistä suurin osa sijaitsee Pohjois-Savossa. Etelä-Savon puoleinen osa on kooltaan 500 km². Alueen pinta-alasta on vesistöjä 13 %. Maa-alueesta on turvemaita peräti 31 %. Maatalousmaan osuus maa-alasta on vain 3 %. Pieksänjärven alue käsitellään Etelä-Savon toimenpideohjelmassa tarkemmin, koska alue on vesienhoidon kannalta tärkeä.

Edellä mainittujen suunnittelualueiden lisäksi molemmilla vesienhoitoalueilla on Etelä-Savossa muiden vesistöalueiden pieniä osia, joihin paneudutaan enemmän muiden ELY-keskusten toimenpideohjelmissa. Tällaisia ovat Vuoksen vesienhoitoalueen osalta Kallaveden-Sorsaveden alue (POSELY), Pielisjoen-Pyhäselän-Oriveden alue (POKELY) ja Hiitolanjoen alue (KASELY). Vuoksen vesistöalueen eteläosa on kooltaan suuri kokonaisuus, joka on yhteinen Kaakkois-Suomen ELYn kanssa. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella yhteisiä suunnittelualueita muiden ELYjen kanssa ovat Rautalammin reitti (POSELY), Leppäveden-Kynsiveden alue (KESELY), Sysmän reitti (KESELY), Konnivesi-Ruotsalaisen alue (HAMELY) ja Kaakkois-Suomen alue (KASELY).

Pohjavesialueet suunnittelualueina

Pohjavesimuodostumat eivät luonnonmaantieteellisesti noudata edellä esitettyjä suunnittelualuerajoja, vaan pohjavedet käsitellään toimenpideohjelmassa hallinnollisten rajojen mukaisesti. Toimenpideohjelmassa käsitellään Etelä-Savon vedenhankintaa varten tärkeät (luokka 1) ja vedenhankintaan soveltuvat (luokka 2) pohjavesialueet. Tarvittaessa huomioidaan myös pohjavesialueet, joilla ei ole vedenhankinnan kannalta merkitystä, mutta joiden pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen (luokka E). Tällaisia ekosysteemejä ovat muun muassa lähteet.

Pohjavettä on maaperässä ja kallioperässä kaikkialla muuallakin kuin pohjavesialueilla, mutta sitä ei käsitellä tässä toimenpideohjelmassa. Etelä-Savon pohjavesimuodostumat kuuluvat geologisen syntytapansa mukaan Sisä-Suomen harjumuodostumaryhmään ja jakautuvat kahdelle vesienhoitoalueelle (Vuoksi ja Kymijoki-Suomenlahti). Etelä-Savossa merkittävät pohjavesivarat ovat jakautuneet epätasaisesti sijoittuen harvoille luode-kaakko-suuntaisille harjumuodostumille sekä maakunnan itä-kaakossa sijaitsevalle II Salpausselän osalle.