11.3 Vesistörakentaminen ja säännöstely

Säännöstely ja vesistörakentaminen Etelä-Savossa

Säännöstelyssä muutetaan vedenkorkeuksia ja virtaamia jatkuvin toimenpitein. Säännöstely edellyttää aina jonkinlaisen padon rakentamista vesistöön, jotta veden juoksutusta voidaan säädellä. Padon yhteydessä voi myös olla voimalaitos. Säännöstelyn tavoitteena voi olla esimerkiksi tulvasuojelu tai tulvavahinkojen estäminen, vesivoiman käyttö tai sen lisääminen, uiton tai vesiliikenteen edistäminen tai vesihuollon parantaminen. Säännöstely muuttaa ja heikentää vesistöjen ekologista tilaa. Säännöstelyjen merkitys on muuttunut vuosien saatossa. 1980-luvulta lähtien säännöstelyssä on kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota mm. vesistöjen virkistyskäyttöön, kalatalouteen, vedenlaatuun ja vesistöjen luonnonarvoihin. Säännöstelyt pyritäänkin toteuttamaan siten, että ne palvelevat samalla useita tavoitteita. Monitavoitteiset säännöstelyt ovat useiden tekijöiden kompromisseja, jolloin lopputulos esimerkiksi mökkeilijöiden kannalta ei aina ole paras mahdollinen mutta palvelee kokonaisuutta.

Etelä-Savon suurista järvistä säännösteltyjä ovat muun muassa Puula, Ryökäsvesi-Liekune, Maavesi, Ylä-Enonvesi ja Pieksänjärvi (taulukko 19). Säännöstelyjen tarkoituksena näissä on pääosin voimatalous. Kaikkiaan vesilain (264/1961) perusteella luvitettuja säännösteltyjä järviä on Etelä-Savon alueella vajaat 20 kpl. Etelä-Savon järvien säännöstelyt ovat suhteellisen lieviä, joten niillä ole arvioitu olevan oleellista merkitystä esimerkiksi kalakantoihin.

Etelä-Savossa on kaksi suurempaa vesivoimalaitosta (taulukko 20) sekä muutamia lähinnä kotitarvekäytössä olleita vanhoja ja rakenteiltaan osin huonokuntoisia myllyvoimalaitoksia. Suurimmat voimalaitokset muodostavat yleensä kalojen täydellisen nousuesteen (kuva 22), ellei niiden yhteyteen ole rakennettu kalatietä kuten esimerkiksi Kissakoskella. Pienemmissä ja huonokuntoisissa myllyvoimalaitoksissa nousueste voi olla osittainen tai ajoittainen riippuen virtaaman määrästä. Pohjapatoja on rakennettu Etelä-Savossa vesioikeudellisen luvan nojalla noin 20 kpl. Vesistön järjestelyihin ym. liittyviä pohjapatoja on noin 40 kpl. Pohjapadot ja pienet myllypadot eivät yleensä toimi täydellisenä nousuesteenä.

 

Etelä-Savon kartta, jossa on esitetty keskeisimmät padot ja muut vaellusesteet sekä kalatiet pistemäisillä symboleilla.

Kuva 22. Padot ja muut vaellusesteet sekä kalatiet Etelä-Savossa. Kartasta puuttuvat esteet, jotka liittyvät vesimuodostumia pienempiin virtavesiin.

Patoturvallisuusviranomaisen luokittelemia patoja on Etelä-Savossa kaksi kappaletta (taulukko 20). Näistä Kissakosken voimalaitoksen pato kuuluu luokkaan 2. Onnettomuus 2-luokan padolla saattaa aiheuttaa vaaraa terveydelle taikka vähäistä suurempaa vaaraa ympäristölle tai omaisuudelle. Etelä-Savon ELY-keskuksen toimialueen patoturvallisuuden viranomaistehtävät kuuluvat Kainuun ELY-keskukselle.

Järvenlaskuhankkeet ovat olleet Etelä-Savossa yleisiä. Etelä-Savon yli 50 hehtaarin järvistä (462 kpl) noin 90 tiedetään lasketun. Tyypillinen järvenlaskun suuruus on 0,5–1,2 m, mutta joukkoon mahtuu myös suurempia laskuja. Valtaosa järvenlaskuista on tehty ennen 1950-lukua. Järvenlaskuhankkeiden yhteydessä on perattu lukuisia jokia ja pienempiä puroja. Kuivatusperkausten lisäksi jokia on perattu uiton tarpeita varten. Uittoperatut merkittävät joet on pääosin ennallistettu uittosääntöjen kumoamisen yhteydessä.

 

Taulukko 19. Perustietoja Etelä-Savon säännöstellyistä järvistä.

Järvi

Järvinumero

Korkeustaso

Ylin ja alin säännöstelyraja

Säännöstelyn tarkoitus

Aloitus-/ muutosvuosi

Lyhyt-

aikaissäätö

Kulkemus

04.121.1.144

N60+78,40

78,10–78,60

Vedenhankinta

1973

 

Ei

Jukajärvi

04.176.1.001

N60+99,00

 

Peltojen vesitalous

1962

Ei

Maavesi (Längelmäenj., Salmenj, Monni)

04.252.1.001

NN+99,00

98,15–99,20

Voimatalous

1959 / 1975

Kyllä

Ylä-Enonvesi-Saarijärvi

04.291.1.001

N60+81,00

80,30-

Kalankasvatus

1983

Ei

Pieksänjärvi

14.793.1.001

N60+118,90

118,40–119,05

Peltojen vesitalous

1977

Ei

Ryökäsvesi-Liekune

14.922.1.001

N60+94,70

94,22–94,70, ehdollinen

Voimatalous

1964

Ei

Puula

14.923.1.001

N60+94,70

94,22–94,70, ehdollinen

Voimatalous

1964

Ei

Kieluvainen

14.922.1.037

N60+111,00

Ehdollinen

Virkistyskäyttö

1991

Kyllä

Repolampi

04.112.1.473

N60+85,20

Ehdollinen

Voimatalous

1984

Kyllä

Liukonkoski

-

-

-

Voimatalous

1979

Kyllä

Vuohijärvi

14.912.1.001

N60+76,60

76,00–76,74

Voimatalous

1961

-

Vanajajärvi

14.376.1.001

N60+122,10

121,90-

ehdollinen

Kalankasvatus

1975

-

Korpijärvi-Verijärvi

14.929.1.002

N60+103,70

Ehdollinen

 

Voimatalous /

virkistyskäyttö

1993

Kyllä

Tarhavesi-Juolasvesi-Sarkavesi

14.913.1.001

N60+79,60

Ehdollinen

Voimatalous

1997

Ei

Saarijärvi

04.125.1.001

N60+90,60

 

Kalatalous

1977

Ei

Tuusjärvi-

Myllylampi

04.173.1.004

N60+87,90

87,41–87,61

Voimatalous

1979

Kyllä

Säyne

04.212.1.009

N60+100,90

8,50–9,20

Voimatalous

1960

Kyllä

Voilampi

04.175.1.035

N60+95,80

95,16–95,76

Voimatalous

1979

Kyllä

 

Taulukko 20. Perustietoja Etelä-Savon vesivoimalaitoksista ja patoturvallisuuslain piiriin kuuluvista padoista.

Voimalaitos

Kunta

Käyttöönottovuosi

Putous-korkeus, m

Teho, MW

Energia, GWh / a

Rakennus-virtaama

Patoturvallisuuslain mukainen luokka*

Voikoski

Mäntyharju, Kouvola

1923

2,5

0,3

 

16,0

3

Kissakoski

Hirvensalmi

2012

5,0

1,64

9,0

40

2

*Luokat: 1=onnettomuuden sattuessa aiheuttaa vaaran ihmishengelle ja terveydelle taikka huomattavan vaaran ympäristölle tai omaisuudelle, 2=onnettomuuden sattuessa saattaa aiheuttaa vaaraa terveydelle taikka vähäistä suurempaa vaaraa ympäristölle tai omaisuudelle, 3=onnettomuuden sattuessa saattaa aiheuttaa vain vähäistä vaaraa.

 

Hydrologis-morfologinen muuttuneisuus

Etelä-Savon pintavesimuodostumille on määritelty niiden vesistörakentamisesta ja säännöstelystä aiheutuva hydrologis-morfologinen muuttuneisuus. Muuttuneisuutta arvioitaessa tarkastellaan säännöstelystä, patoamisesta tai veden pinnan laskusta aiheutuneita muutoksia vedenkorkeuksissa ja niiden vaihtelurytmissä. Jokivesissä tarkastellaan säännöstelystä tai rakentamisesta aiheutuneita virtaamamuutoksia, patojen muodostamia kulkuesteitä sekä patoamisen, pengertämisen ja uomalinjausten muutosten aiheuttamia muutoksia uoman ja rantojen rakenteessa. Arviointiperusteet on kuvattu oppaassa ”Pintavesien tilan luokittelu ja arviointiperusteet vesienhoidon kolmannella kaudella” (www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas).

Kokonaisarvio vesienhoitoalueen hydrologisten ja morfologisten muutosten määrästä on esitetty kuvassa 23 ja taulukossa 21. Keskeisimmät hydrologis-morfologista tilaa heikentävät tekijät Etelä-Savon jokimuodostumissa ovat kalojen vaellusesteet, uoman allastuminen sekä uomien perkaukset ja muut uomissa tehdyt rakenteelliset muutokset. Järvimuodostumissa puolestaan yleisimmin tilaa heikentävät kalojen vaellusesteet, lasku tai nosto sekä säännöstelyyn liittyvät ongelmat kuten kevään ylivirtaaman alenema tai kriittisten alivirtaamatilanteiden yleisyys. Muodostumia, joissa hydrologis-morfologinen tila on hyvää heikompi, on yhteensä 50 kappaletta.

 

Taulukko 21. Etelä-Savon pintavesimuodostumat, joissa hydrologis-morfologinen muuttuneisuusluokka on hyvää huonompi.

Nimi

Tunnus

Kunta

Pituus (km) / pinta-ala (km2)

HyMo-vaikutus-pisteet

HyMo-tila

Keskeiset hydrologis-morfologiset painetekijät

Ylä-Enonvesi

04.291.1.001_001

Enonkoski

12

5

Tyydyttävä

Vaellusesteet, talvialenema, rakennettu osuus

Enonkoski

04.291_y01

Enonkoski, Savonlinna

7,1

4

Tyydyttävä

Vaellusesteet

Vuorijärvi

04.295.1.001_001

Enonkoski, Savonlinna

0,7

3

Tyydyttävä

Vaellusesteet

Seppälänjoki

14.172_a01

Hartola, Heinola, Pertunmaa

7,2

5

Tyydyttävä

Vaellusesteet, rakennettu osuus

Mäntyharjun reitin kosket

14.913_y01

Hirvensalmi, Mäntyharju

5,4

9

Välttävä

Vaellusesteet, allastuminen

Maavesi, itä

04.252.1.001_001

Joroinen, Pieksämäki

15,4

6

Tyydyttävä

Vaellusesteet, talvialenema

Kälkäjoki

14.951_001

Joutsa, Kangasniemi

13,2

4

Tyydyttävä

Rakennettu osuus

Huosiosjoki

04.116_001

Juva

8,2

3

Tyydyttävä

Vaellusesteet

Jukajärvi

04.176.1.001_001

Juva

9,1

7

Tyydyttävä

Vaellusesteet, lasku ja nosto

Palosjoki

04.172_y02

Juva

4

10

Huono

Allastuminen, rakennettu osuus, vaellusesteet

Isojoki

04.253_001

Juva, Pieksämäki

11,2

3

Tyydyttävä

Rakennettu osuus

Vuorijoki

04.253_a01

Juva, Pieksämäki

14,9

4

Tyydyttävä

Vaellusesteet

Pyöninjoki-Karijoki

04.172_y01

Juva, Sulkava

21,5

6

Tyydyttävä

Vaellusesteet, rakennettu osuus, allastuminen

Siikakoskenjoki

04.122_001

Juva, Sulkava

9,9

5

Tyydyttävä

Vaellusesteet, rakennettu osuus

Hännilänjoki

14.926_001

Kangasniemi

9,6

3

Tyydyttävä

Rakennettu osuus

Läsänkoski

14.923_y01

Kangasniemi, Mikkeli

4,1

3

Tyydyttävä

Rakennettu osuus

Törmäjoki-Hännilänjoki

14.961_001

Kangasniemi, Mikkeli, Pieksämäki

5

5

Tyydyttävä

Rakennettu osuus

Emolanjoki

04.153_001

Mikkeli

3,6

7

Tyydyttävä

Vaellusesteet, rakennettu osuus

Hanhijoki

04.153_002

Mikkeli

13,2

3

Tyydyttävä

Rakennettu osuus

Hanhijärven laskujoki

04.163_a01

Mikkeli

0,5

4

Tyydyttävä

Rakennettu osuus

Kilpijoki

04.114_001

Mikkeli

0,2

4

Tyydyttävä

Rakennettu osuus

Korpijoki

14.929_001

Mikkeli

4,9

9

Välttävä

Vaellusesteet, rakennettu osuus, alivirtaamatilanteet

Korpijärvi

14.929.1.002_001

Mikkeli

10,4

4

Tyydyttävä

Vaellusesteet

Sirkkapuro

04.153_003

Mikkeli

2,7

5

Tyydyttävä

Vaellusesteet, rakennettu osuus

Urpolanjoki

04.151_a01

Mikkeli

2,7

8

Välttävä

Vaellusesteet, rakennettu osuus, allastuminen

Verijärvi

14.929.1.002_002

Mikkeli

1,5

5

Tyydyttävä

Vaellusesteet

Nykälänjoki

14.934_001

Mikkeli, Pieksämäki

37,4

7

Tyydyttävä

Vaellusesteet, rakennettu osuus

Etelä-Tervajärvi

14.918.1.005_001

Mäntyharju

0,6

5

Tyydyttävä

Vaellusesteet, järven lasku

Juolasvesi-Sarkavesi

14.913.1.001_001

Mäntyharju

26

6

Tyydyttävä

Vaellusesteet

Pyhäkoski-Tainanjoki

14.978_001

Mäntyharju

1,4

5

Tyydyttävä

Vaellusesteet

Volanjoki

14.916_y01

Mäntyharju

3,8

6

Tyydyttävä

Vaellusesteet, allastuminen, rakennettu osuus

Pieni-Ruotimo

14.976.1.008_001

Mäntyharju, Mikkeli

9,3

6

Tyydyttävä

Vaellusesteet, rakennettu osuus

Peruvesi, keskusallas

14.916.1.005_001

Mäntyharju, Pertunmaa

16,1

4

Tyydyttävä

Vaellusesteet

Pienivesi

14.917.1.002_001

Pertunmaa

8,4

3

Tyydyttävä

Vaellusesteet

Haapajoki

14.792_001

Pieksämäki

15,1

9

Välttävä

Vaellusesteet, rakennettu osuus

Kirkko-Surnui

14.796.1.001_00

Pieksämäki

0,5

5

Tyydyttävä

Vaellusesteet, järven lasku

Maavesi, länsi

04.252.1.001_002

Pieksämäki

17,3

6

Tyydyttävä

Vaellusesteet, talvialenema

Monni

04.252.1.020_001

Pieksämäki

1

6

Tyydyttävä

Talvialenema, vaellusesteet

Pieksänjärvi

14.793.1.001_001

Pieksämäki

21,1

8

Välttävä

Vaellusesteet, lasku ja nosto, talvialenema

Pohjois-Virmas

04.255.1.002_001

Pieksämäki

7,7

6

Tyydyttävä

Vaellusesteet, rakennettu osuus

Salmenjärvi

04.252.1.019_001

Pieksämäki

0,8

6

Tyydyttävä

Talvialenema, vaellusesteet

Kylliönjärvi

04.112.1.104_001

Puumala

1,1

6

Tyydyttävä

Vaellusesteet

Lieviskänjärven laskujoki

04.127_001

Puumala

3,1

12

Huono

Vaellusesteet, allastuminen, rakennettu osuus, lyhytaikaissäännöstely

Kulkemus

04.121.1.144_001

Puumala, Sulkava

5,8

4

Tyydyttävä

Vaellusesteet

Kolkonjärvi

04.242.1.001_001

Rantasalmi

21

3

Tyydyttävä

Vaellusesteet

Puikonkoski

04.212_001

Rantasalmi

1,5

4

Tyydyttävä

Rakennettu osuus

Kaidan laskujoki

04.234_001

Savonlinna

1,4

7

Tyydyttävä

Vaellusesteet, rakennettu osuus, allastuminen

Kolponen

04.297.1.001_001

Savonlinna

2,8

4

Tyydyttävä

Vaellusesteet

Säimenenjoki

04.311_a03

Savonlinna

7,1

4

Tyydyttävä

Rakennettu osuus

Lohikoski

04.126_001

Sulkava

0,3

13

Huono

Vaellusesteet, rakennettu osuus, allastuminen, lyhytaikaissäännöstely

 

Etelä-Savon kartta, jossa on esitetty Etelä-Savon pintavesien hydrologis-morfologinen tilaluokitus eri väreinä.

Kuva 23. Pintavesien hydrologis-morfologinen tila Etelä-Savossa.