11.6 Liikenne

Saimaalla ei tehdä vaarallisten aineiden kuljetuksia kuten polttoaineita ja kemikaaleja, joten suurimpana riskinä voidaan pitää tilannetta, jossa karilleajotilanteessa veteen pääsee kevyttä polttoöljyä. Onnettomuuksien vaikutukset muun muassa vesien eliöstössä voivat säilyä vuosikymmenten ajan. Onnettomuudet Saimaan syväväylillä ovat laskeneet 1990-lukuun verrattuna. Suuremmilta onnettomuuksilta on toistaiseksi vältytty. Noin puolet syväväylän onnettomuuksista on tapahtunut Etelä-Savossa.

Saimaan syväväylältä on tunnistettu osuuksia, joissa on muuta väyläaluetta korkeampi alusonnettomuuden riski. Kaikkiaan noin 760 kilometriä pitkästä syväväylästä noin kolmannes arvioidaan olevan vaikeasti navigoitavia väyläosuuksia (SÖKÖ). Liikennemäärään suhteutetun onnettomuustiheyden perusteella Ristiinaan johtava väyläosuus nousee koko Saimaan alueen riskialtteimmaksi. Muita riskipaikkoja ovat Matarinsalmi, Kommersalmi ja Haponlahden kanavan matalan sillan alitus sekä Sulkasalon, Hanhivirran ja Vihtakannan kanavan alueet ja Vekaransalmi Sulkavalla.

Onnettomuusriskien pienentämiskeinoja ovat muun muassa väylän käytön rajoitukset ja säännöt, merkintöjen tehostamiset sekä liikennejärjestelyt. Myös alusten automaattiset tunnistusjärjestelmät ja luotsaus pienentävät onnettomuusriskiä. Syväväylän uusi linjaus Savonlinnan länsipuolelle Laitaatsalmeen on rakennettu. Vastaavasti Vekaransalmeen on rakennettu lossin korvaava silta. Öljyntorjunta on tehostunut Saimaalla viime vuosina mm. kaluston, harjoitusten ja toimintamallin kehitystyön avulla. Onnettomuuksien lisäksi myös veneilyn aiheuttamilla jätevesillä voi olla paikallista vaikutusta vesistöihin.