8.1 Pohjavesien tilatavoitteet

Etelä-Savossa hyvän tilan saavuttaminen edellyttää pohjavesien suojelu- ja kunnostustoimenpiteitä neljässä huonossa kemiallisessa tilassa olevalla pohjavesialueella. Pohjavesille esitettyjä toimenpiteitä täytyy kohdistaa myös hyvässä tilassa oleville kuudelle riskipohjavesialueelle, jotta veden hyvä tila saadaan ylläpidettyä.

Merkittävimpiä riskinaiheuttajia Etelä-Savon pohjavesialueilla ovat pilaantuneet maa-alueet, liikenne, asutus, yritystoiminta ja maa-ainesten otto. Yhdessä selvityskohteessa tarvitaan toimenpiteitä, jotta pohjaveden tila ja mahdolliset tilaa uhkaavat tekijät saadaan määritettyä.

Selvityskohteiden laatutietojen täydentämisen myötä kolmannella suunnittelukierroksella riskialueiden määrä on vähentynyt (taulukko 8, kuva 12). Kolmannella vesienhoitokaudella riskialueita on 10 kpl (1. kaudella 17 kpl ja 2. kaudella 19 kpl). Myös selvityskohteiden määrä on vähentynyt; kolmannella kaudella niitä on yksi (1. kaudella 13 kpl ja 2. kaudella 5 kpl).

Pohjavesialueiden tilan säilyttäminen hyvänä ja parantaminen edellyttää useita toimenpiteitä, kuten pilaantuneen maaperän kunnostuksia, vanhoja maa-ainestenottoalueiden kunnostuksia ja tiesuolan käytön rajoituksia. Lainsäädäntöä noudattamalla voidaan parhaiten turvata pohjaveden hyvää tilaa. Monesti pohjavesialueiden hyvän tilan turvaaminen edellyttää rajoituksia kemikaalien ja öljytuotteiden säilytykseen ympäristölupien myöntämiseen, lannan levitykseen ja jätevesien käsittelyyn. Hyvällä maankäytön suunnittelulla voidaan edistää pohjavesien suojelua.

Taulukko 8. Pohjavesien riski- ja selvitystarvealueet sekä niiden kemiallinen ja määrällinen tila.