14.3.1 Yhdyskunnat

Ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) mukaisesti asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen tarkoitetun puhdistamon toimintaan tai vähintään 100 henkilön asumajätevesien johtamiseen muualle kuin yleiseen viemäriin on haettava ympäristölupa. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 § edellyttää ympäristölupaa myös edellä sanottua vähäisempään jätevesien johtamiseen, jos siitä saattaa aiheutua ojan, lähteen tai noron pilaantumista. Lupamääräyksillä varmistetaan, että puhdistamon toiminta täyttää ympäristösuojelu-, jäte- ja naapuruussuhdelain mukaiset vaatimukset ja että toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta haittaa vesien käytölle eikä veden laadun merkittävää heikkenemistä. Ympäristöluvat edellyttävät toimijoilta määräysten mukaisia puhdistamokohtaisia toimenpiteitä. Ympäristöluvat sisältävät muun muassa kuormitusta ja laitosten saneeraamista koskevia määräyksiä. Luvissa on myös häiriötilanteisiin varautumista koskevia määräyksiä. Riskinarvioinnit parantavat jätevedenpuhdistamojen ja viemäriverkoston toimintavarmuutta.

Etelä-Savossa yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen lupaehtoja on osin tarkistettu vesienhoitokaudella 2016–2021. Valvontaviranomaisen tulee seurata osana valvontaa luvan muuttamisen perusteiden olemassaoloa, esimerkiksi toiminnan aiheuttamaa pilaantumisen vaaraa sekä luvan myöntämisen jälkeen asetettuja uusia vaatimuksia. Lupaprosessi on käynnistettävä, jos perusteet luvan muuttamiselle ovat olemassa.

Voimassa olevissa ympäristöluvissa (taulukko 26) päästörajoituksia on asetettu biologiselle hapenkulutukselle (puhdistustehon vähimmäistaso 90–96 % riippuen laitoksesta) ja kokonaisfosforille (puhdistustehon vähimmäistaso 90–96 %). Typen osalta vaatimuksia tai tavoitteita on asetettu muutamalle jätevedenpuhdistamolle. Mikkelin Kenkäveronniemen puhdistamolla on pyrittävä mahdollisimman täydelliseen nitrifikaatioon niin, että tavoitteena ovat ammoniumtypen 90 %:n vähenemä ja jäännöspitoisuus enintään 4 mg/l. Uuden Metsä-Sairilan puhdistamon lupaehdoissa on vaatimuksena ammoniumtypen enimmäispitoisuudeksi 4 mg/l ja vähimmäistehoksi 90 %. Savonlinnan Pihlajaniemen puhdistamolla on pyrittävä mahdollisimman hyvään kokonaistypen poistoon. Kangasniemen puhdistamolla ammoniumtypen poistotehon on oltava vähintään 80 % tulevan jäteveden ollessa yli 12 ˚C. Muuna aikana on pyrittävä mahdollisimman hyvään ammoniumtypen poistoon, orgaanisen aineen ja kokonaisfosforin puhdistustulosta vaarantamatta.  Joroisten puhdistamolla on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen ammoniumtypen nitrifikaatioon.

Kuntaliitosten myötä erityisesti Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan viemärilaitokset hoitavat nykyisin entisten naapurikuntien puhdistamoita. Toisaalta useita puhdistamoja on lopettanut toimintansa ja jätevedet johdetaan nykyisin suurempien taajamien puhdistamoille. ELYn valvomien puhdistamoiden lisäksi maakunnassa on muutamia kuntien valvomia, pienempiä jätevedenpuhdistamoita.

Jätevedenpuhdistamoilla vaaditaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Taajamien jätevesien käsittely on saatu Etelä-Savossa hyvälle tasolle ja perinteisin menetelmin on kohtalaisen vaikea parantaa puhdistustulosta. Uuden tekniikan kehittäminen jätevesien käsittelyssä on parhaillaan käynnissä. Kalvotekniikka voi tuoda tullessaan menetelmiä, joissa on mahdollista saada jätevedestä kiintoaineksena bakteereja, haitta-aineita ja ravinteita sisältäviä hiukkasia. Mikkelin Metsä-Sairilan uudessa jätevedenpuhdistamossa puhdistustekniikka perustuu kalvobioreaktoriin, mikä on vanhempia menetelmiä tehokkaampi. Lupaehdot ovat tiukentuneet nykyiseen laitokseen nähden. Useilla muillakin jätevedenpuhdistamoilla on tiukentuneita jäteveden puhdistuksen lupamääräyksiä edellisiin lupiin nähden. Puhdistamoita on saneerattu uusien lupien mukaisiksi monin paikoin ja velvoitetarkkailuita on kehitetty vastaamaan vesienhoidon tarpeita.

Puhdistuslaitosten ja erityisesti viemäriverkostojen kunto on lähitulevaisuuden suurimpia haasteita. Lumien sulamisen sekä rankkasateiden aikana on viemäriverkostossa usein tilanteita, jolloin pumppaamojen sekä puhdistamojen kapasiteetti ylittyy. Viemäriverkostojen uusiminen sekä laitteistojen parantaminen vaativat runsaasti pääomaa. Rakennetussa ympäristössä kaikenlainen saneeraaminen on vaivalloista, kallista ja hidasta.  Rankkasateiden aikana useiden viemärilaitosten verkostossa kulkee vuotovesien takia kaksinkertainen jätevesimäärä normaalitilanteeseen verrattuna. Ongelmallisimmat paikat ovat pääosin tiedossa. Viemäriverkoston tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta, joten verkostosta riippuen vuosittainen korjaustarve voi olla suurikin.

Sähkökatkot aiheuttavat poikkeustilanteissa ongelmia jätevedenpuhdistamoilla ja viemäriverkostojen pumppaamoilla. Tähän on monin paikoin reagoitu mm. päivittämällä vesihuoltolaitosten varautumissuunnitelmia sekä hankkimalla varavoimalähteitä, joiden avulla sähkönsaanti osaan pumppaamoista ja puhdistamolla on turvattu poikkeavissa oloissa.

Ympäristölle haitallisia aineita on viime vuosina kartoitettu puhdistamoiden jätevesistä, mutta niihin liittyvä tieto on edelleen puutteellista mm. uusien määriteltyjen prioriteettiaineiden osalta. Lisäksi haitallisten aineiden poistotekniikkaa ei laitoksilla juurikaan ole. Selvityksiä jatketaan vesienhoitokaudella 2022–2027.

Taulukko 26. Etelä-Savon ELYn valvomien yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden voimassa olevien ympäristölupien lupaehtoja. Lupaehdot sisältävät vesistöön johdettavan jäteveden enimmäispitoisuuden ja poistotehokkuuden vähimmäistason. Lisäksi laitoksesta riippuen lupaehtoja on asetettu ammonium- tai kokonaistypen poistolle.

Esitykset toimenpiteiksi

Yhdyskuntien vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelun taustatiedot on koottu taulukkoon 27. Merkittävin toimenpide Etelä-Savossa on keskitetyn jätevedenpuhdistuksen järjestäminen noin 113 000 asukkaalle, jonka vuotuiset käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat noin 20 miljoonaa euroa (taulukko 28). Vesienhoitokaudella todennäköisesti tullaan johtamaan Anttolan jätevedet siirtoviemärillä uudelle Mikkelin Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamolle. Ristiinan jätevedenpuhdistamon osalta vaihtoehtona on joko uuden puhdistamon tai siirtoviemärin rakentaminen. Viemäröinnin osalta muita merkittäviä muutoksia ei arvioida tapahtuvan maakunnassa. Väestömäärässä ei lähivuosina tapahdu muutosta tai väestömäärä on laskemaan päin. Ympäristöluvan muuttaminen on todennäköistä vesienhoitokauden aikana Juvan kirkonkylän jätevedenpuhdistamon saneerauksen yhteydessä.

Keskeisenä toimenpiteenä on vesihuollon häiriötilanteisiin varautuminen. Työ on luonteeltaan jatkuvaa mutta häiriötilannesuunnitelmat tulisi päivittää jokaisella vesihuoltolaitoksella ainakin kertaalleen kolmannella vesienhoitokaudella.

Viemärien vuotovesiä vähennetään viemäriverkostojen ja pumppaamoiden suunnitelmallisella saneerauksella, jonka vuosittainen kustannus on maakunnan alueella vajaat 2,6 milj. euroa.

Hulevesien osalta vesien tilaa pyritään parantamaan muun muassa Mikkelin kaupunkialueella Pankalammella ja Hanhijoella sekä Mäntyharjun taajamassa Pyhävedellä. Hulevesien hallintaa on tarvetta kehittää myös VT5:n vaikutusalueella Mäntyharjun Pienellä Pyhävedellä.

Yhdyskuntien vesienhoidon toimenpiteistä, ohjauskeinoista sekä toteutus- ja seurantavastuista kaudelle 2022–2027 löytyy lisätietoa Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmista. Yhdyskuntien vesienhoidon suunnittelua koskeva ohje löytyy internetistä: http://www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas.

Taulukko 27. Yhdyskuntasektorin toimenpiteiden suunnittelun taustatietoja.

Taulukko 28. Yhdyskuntien vesienhoitotoimenpiteet Etelä-Savossa kaudella 2022–2027.