14.3.5 Kalankasvatus
Kaupallinen kalanviljely tarvitsee aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan. Laitoksella on oltava ympäristölupa, mikäli toiminnassa käytetään kuivarehua vähintään 2000 kg/a tai kalan lisäkasvu on vähintään 2000 kg/a. Ympäristölupa tarvitaan myös yli 20 hehtaarin luonnonravintolammikoille tai lammikkoryhmille. Veden johtamiseen, vesistörakentamiseen tai vesistön säännöstelyyn tarvitaan vesilain mukainen vesitalouslupa. Etelä-Savossa toimii seitsemän kalankasvatuslaitosta, joilla on ympäristölupa. Näistä kuusi on kalankasvatuslaitoksia ja yksi luonnonravintolammikoita. Kaikki laitokset sijaitsevat Vuoksen vesienhoitoalueella.
Kalankasvatuksen parhaan käyttökelpoinen tekniikka ja ympäristön kannalta parhaat käytännöt ovat tulleet määritellyiksi lupa- ja oikeuskäytännössä. Kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohje on päivitetty 2020. Kalankasvatuslaitoksilla käytetään vesiensuojelurakenteina muun muassa pyörreselkeyttimiä, kiintoaineen poistamista maa-altaista ja kokoomakaivoja sekä turvesuodattimia. Lisäksi vähäfosforisen rehun käytöllä, automaattiruokinnalla ja kalojen hyvinvoinnista huolehtimalla alennetaan ominaiskuormitustasoa.
Saimaan päävirran laitokset ovat verkoin aidattuja altaita, joiden vesiensuojelutoimena on pohjalle kertyneen ulostelietteen poisto imutekniikalla ja syntyvän lietteen sekä teurasveden puhdistaminen hapettimella varustetulla lammikkopuhdistamolla (Puumalan Lohi Oy) tai automaattiruokinnan käyttö (Taimen Oy Vekaran kalanviljelylaitos). Joroisissa Finnforel Oy (siirtynyt v. 2021 alussa Pohjois-Savoon) on käytössä ns. kiertovesilaitos, jossa pääosa kasvatusprosessissa käytettävästä vedestä kiertää prosessissa. Myös Varkaudessa Pohjois-Savon puolella sijaitsevat laitokset (Carelian Caviar Oy ja Finnforel Oy) käyttävät kiertovesitekniikkaa.
Kalankasvattamot käyttävät mahdollisimman vähäfosforista rehua ja ruokintajärjestelyin pyritään edelleen vähentämään vesiin kohdistuvaa kuormitusta.
Etelä-Savossa sijaitsevien kalankasvatuslaitosten lisäkasvu oli vuonna 2019 yhteensä noin 506 tonnia kun se oli edellisen suunnittelukauden alussa 2015 tasolla 433 tonnia vuodessa. Vastaava fosforikuormitus vesistöön on nykytasolla (2019) noin 1 400 kg vuodessa (pl. luonnonravintolammikot) kun edellisen suunnittelukauden alussa se oli tasolla vajaat 1 900 kg vuodessa.
Esitykset toimenpiteiksi
Kalankasvattamoiden toimintaa säädellään ympäristönsuojelulain mukaisilla ympäristöluvilla, joissa annetaan määräyksiä muun muassa kuivarehun sallituista käyttömääristä ja tuotettua kalakiloa kohti käytettävästä fosforimäärästä. Etelä-Savon kalankasvattamoilta edellytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT).
Etelä-Savossa kalankasvatuksesta aiheutuva ravinnekuormitus on kokonaisuutena suhteellisen vähäistä. Kalankasvattamot sijaitsevat pääosin alueilla, joilla ovat hyvät laimenemisolot, jolloin vesistövaikutukset ovat olleet normaalioloissa vähäisiä.
Kalankasvatukselle ei esitetä täydentäviä toimenpiteitä vesienhoitokaudelle 2022–2027. Etelä-Savon alueella kalankasvatus on ollut viime vuosina pienempien laitosten osalta laskusuunnassa. Kalankasvatuksen vuosituotannossa ja vesistöpäästöissä ei ole odotettavissa suuria muutoksia lähivuosina. Tarkentuva rehunkäyttö pienentää joiltakin osin kuormitusta. Etelä-Savossa on erikoistuttu tarkkaan rehunkäyttöön perustuvaan kalojen poikastuotantoon, joten huomattavaan kuormituksen pienentämiseen ei ole mahdollisuuksia.
Kalankasvatuksen vesienhoidon toimenpiteistä, ohjauskeinoista sekä toteutus- ja seurantavastuista kaudelle 2022–2027 löytyy lisätietoa Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmista. Kalankasvatuksen vesienhoidon suunnittelua koskeva ohje löytyy internetistä: http://www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas.
