14.3.7 Metsätalous

Metsätaloudella ei ole varsinaista toiminnan vesiensuojelua ohjaavaa erillislainsäädäntöä tai lupakäytäntöä, vaan luvanvaraisuus määräytyy toimenpiteiden vaikutusten kautta. Metsätalouden hanketoiminnassa toteutettavat pinta- ja pohjavesien vesiensuojelutoimenpiteet perustuvat metsälain ohella kestävän metsätalouden rahoituslakiin, metsäsertifiointiin ja toimenpiteiden toteuttajien omiin laatujärjestelmiin, valtioneuvoston periaatepäätöksiin sekä metsänhoidon suosituksiin hyviksi käytännöiksi. Uudistettu metsälaki (2014) edellyttää edelleen metsien kestävää hoitoa ja ympäristöasioiden huomioimista metsätaloudessa.

Etelä-Savon vesimuodostumista (521 kpl) 55:ssa arvioidaan metsätalouden olevan merkittävä paine hyvän tilan saavuttamisen tai säilyttämisen kannalta (kuva 34). Muodostumista 36 kpl on nykyisin erinomaisessa tai hyvässä tilassa.

Metsätalouden kuormitukseen on syytä kiinnittää huomiota erityisesti latvavesissä ja pienvesissä, joissa metsätalous on paikoitellen ainoa ihmistoiminnan aiheuttaman kuormituksen lähde. Karut ja kirkasvetiset järvet latvavesistöalueilla ovat erityisen haavoittuvia. Toisaalta metsätalouden vaikutukset ovat nähtävissä Etelä-Savossa erityisesti vesistöissä, joiden valuma-alueet ovat turvemaiden metsätalouden piirissä. Metsätalouden vesistövaikutuksissa kiintoaine- ja humuskuormitus onkin usein merkittävämpää kuin ravinnekuormitus. Vaikutukset ovat paikallisia ja riippuvat metsänkäsittelyn voimakkuudesta ja menetelmistä sekä vesistön ominaisuuksista. Ilmastonmuutos tulee lisäämään metsätalouden kuormitusta, kun sulan maan aika pitenee ja valunnan määrä metsistä tulee kasvamaan. Kuormitusta ennaltaehkäisevä toiminta on siten tulevaisuudessa entistä tärkeämpää.

Kuva 34. Etelä-Savon vesimuodostumat, joissa metsätalous on arvioitu merkittäväksi tilaa heikentäväksi tekijäksi.

Toisella vesienhoitokaudella on toteutettu luonnonhoitohankkeita vesiensuojelun painopistekohteilla. Hankkeisiin on sisältynyt tehostettu vesiensuojelusuunnittelu valuma-alueilla sekä vesiensuojelurakenteiden, kuten pohja- ja putkipatojen sekä pintavalutuskenttien rakentaminen. Hankkeita on toteutettu Puruveden valuma-alueella (Freshabit Life IP Puruvesi- hanke) sekä Kyyveden valuma-alueella Pukkiselällä-Luusjoella ja Nykälänjoen valuma-alueella.

Toisella vesienhoitokaudella Etelä-Savossa toteutettiin laajoja kehitys- ja neuvontahankkeita. Niissä oli yhtenä lähtökohtana se, että maakunnan alueella puun käyttö ja hakkuut ovat lisääntymässä, mikä voi lisätä vesistökuormitusta. Suomen metsäkeskuksen Kuormitus kuriin -hankkeessa (2016–2019) oli tavoitteena vesiensuojelun tehostaminen ja kuormituksen vähentäminen metsätalouden vesistökuormituksen kannalta tärkeillä kohdealueilla Etelä-Savossa. Hankkeessa hyödynnettiin kehitystyötä ja tutkimuksia maa- ja metsätalouden hajakuormituksesta ja vesiensuojelumenetelmistä. Tiedotustapahtumat (44 kpl) toteutettiin metsätalouden vesistökuormituksen kannalta tärkeillä painopistealueilla ja niissä tavattiin lähes 1 900 henkilöä. Kohderyhmänä olivat kyseisten valuma-alueiden maanomistajat, ranta-asukkaat, vesistöjen osakaskunnat, kyläyhdistykset ja muut intressitahot. Valuma-alueiden metsänomistajille lähetettiin kohdennetut tiedotuskirjeet (n. 3 800 kpl).

Vesiensuojelun laatuloikka – menetelmäkehitys Etelä-Savossa -hankkeessa (2018–2020) luotiin uusia työvälineitä, joiden avulla voidaan vähentää metsätalouden vesistökuormitusta tunnistamalla vesiensuojelun kannalta merkittäviä asioita sekä suunnittelemalla ja toteuttamalla metsänkäsittelytoimenpiteet vesistökuormitusta vähentävillä tavoilla. Hankkeessa oli tavoitteena kehittää ja testata paikkatietoon perustuvia mallinnusmenetelmiä ja aineistoja niin, että ne soveltuvat käytännön työvälineiksi metsätalouden vesiensuojelun suunnitteluun ja toteutukseen Etelä-Savossa. Yksittäisiä työkaluja olivat eroosiomallit esim. puunkorjuun ja rantametsien suojavyöhykkeiden suunnitteluun, suosimulaattori ojitusten suunnitteluun, metsäojitusten tarvetta ja kannattavuutta kuvaavat karttatasot. Tavoitteena oli julkaista hankkeessa laaditut paikkatieto- ym. aineistot paikkatietoaineisto sellaisessa muodossa, että se on metsäalan toimijoiden hyödynnettävissä hankkeen päättymisen jälkeen.

Menetelmäkehityshankkeessa laadittujen työkalujen käyttöä on koulutettu eteläsavolaisille metsäalan toimijoille ja vesienhoidon asiantuntijoille Vesiensuojelun laatuloikka - malleista käytäntöön -hankkeessa (2018–2020). Koulutuskokonaisuus sisältää uusien menetelmien koulutusmateriaalin ja ohjeistuksen tuottamisen, maastokoulutusratojen perustamisen ja erilaisten koulutustilaisuuksien järjestämisen. Lisäksi hankkeessa tiedotetaan uusista vesiensuojelumenetelmistä. Hankkeen verkkosivut löytyvät osoitteesta: https://www.metsakeskus.fi/vesiensuojelun-laatuloikka-malleista-kaytantoon.

Yksi merkittävimmistä maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämiseen ja vesien tilan parantamiseen kohdentuva hanke Etelä-Savossa on FRESHABIT LIFE IP -Puruveden hanke (2016–2022). Tavoitteena Puruveden valuma-alueella on toteuttaa vesiensuojelu- ja kunnostustoimenpiteitä vesistössä ja keskeisimmillä valuma-alueilla, jotta vesien tilan heikentyminen ja nuhraantuminen saadaan pysäytettyä. Vesiensuojelurakenteiden rakentamisesta vastaavat Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja Etelä-Savon ELY-keskus. Puruveden hankealueen toimintaa koordinoi Etelä-Savon ELY-keskus. ELY-keskus vastaa myös mm. vesistöalueiden kunnostustoimista kuten hoitokalastuksesta ja vesikasvillisuuden niitosta sekä ympäristötiedon hankinnasta. Hankkeessa tehdään monipuolisesti myös vesiluonnon tutkimuksellista kehitystyötä sekä kehitetään viranomaisten ja kansalaisten välistä yhteistyötä. Life -hankeen ympärille on rakentunut useita integroituneita ympäristön parantamiseen ja tutkimukseen tähtääviä hankkeita.

Suomen metsäkeskus toteuttaa Puruvedellä ja sen valuma-alueen latvoilla suurimman osan järven vesiensuojelurakenteista yksityismetsissä. Laskeutusaltaita, pohjapatoja, virtaamansäätöpatoja sekä syöpyvien ojien eroosiosuojauksia on tulossa alueelle yhteensä toista sataa kappaletta. Kosteikkoja ja pintavalutuskenttiä alueelle on suunniteltu 35 hehtaaria. Töistä merkittävä osa on jo valmistunut ja loputkin saadaan valmiiksi vuoden 2021–2022 aikana. Toimenpiteet on kohdistettu mahdollisimman lähelle kuormituksen syntysijoja, joka parantaa niiden toimivuutta ja vaikuttavuutta. Rakenteiden vaikutusalue on yhteensä 9 800 hehtaaria. Hankkeen verkkosivut: www.metsa.fi/freshabit, Puruveden Freshabit -sivut: http://www.propuruvesi.fi/FRESHABIT/index.php.

Esitykset toimenpiteiksi

Metsätaloutta tulisi edelleen kehittää vesienhoidon, luonnon monimuotoisuuden sekä ilmastonmuutoksen torjunnan ja sopeutumisen näkökulmasta, mikä on myös tuotu esille Etelä-Savon alueellisessa metsäohjelmassa 2021–2025 (ks. luku 2.2.). Vesiensuojelua tulisi erityisesti kehittää rantametsien käsittelyn osalta. Maakunnan erityispiirteenä on vesistöjen ja rantaviivan suuri määrä, ja rantametsät ovat usein metsätalouden piirissä. Niihin tulisi kohdistaa tavanomaista varovaisempaa metsänkäsittelyä. Vesiensuojelun kannalta tärkeitä alueita ovat myös turvemaat. Niillä tulisi kiinnittää huomiota turvemaiden käsittelyyn ja sen osaamisen kehittämiseen metsän uudistamisessa, peitteellisessä metsänkasvatuksessa, puunkorjuussa, ravinnetaloudessa sekä uusissa vesiensuojelumenetelmissä.

Metsätalouden toimenpiteiden suunnittelun taustatiedot on koottu taulukkoon 37 ja toimenpidemäärät sekä kustannukset taulukkoon 38. Metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteet ovat pääosin samat kuin edellisellä kaudella. Kunnostusojituksen vesiensuojelun perusrakenteet ja Kunnostusojituksen tehostetun vesiensuojelun toimenpiteet on koottu yhden toimenpiteen, Kunnostusojituksen vesiensuojelu ja suunnittelu osana suometsänhoitoa, alle. Lannoitusten suojakaista on poistettu toimenpiteistä, koska luotettavaa tietoa lannoitusmääristä, lannoitusten sijoittumisesta sekä suojakaistojen määrästä ei ole saatavissa. Lannoitusten vesiensuojelun edistäminen on siirretty ohjauskeinoihin. Edellisten suunnittelukausien tapaan metsätalouden vesienhoitotoimenpiteet on suunniteltu koko suunnittelualueen laajuisina toimenpiteinä. Osa vesiensuojelutoimenpiteiden, kuten kunnostusojituksen vesiensuojelu ja suunnittelu osana suometsänhoitoa ja uudishakkuiden suojakaistat, määrät ovat sidoksissa metsätaloustoimenpiteiden määriin.

Kunnostusojituksen vesiensuojelu ja suunnittelu osana suometsänhoitoa -toimenpidettä arvioidaan toteutuvan noin 500 hehtaarin alalla vuodessa. Toimenpiteeseen kuuluu ojien kunnostuksen tarveharkinta ja suunnittelun myötä osa ojista voidaan jättää perkaamatta tai siirtää kunnostusta, jos haihduttavaa puustoa on riittävästi. Kunnostettaviksi valitaan pääsääntöisesti sellaiset ojat, joiden perkauksella saavutetaan riittävä puuston lisäkasvu ja joiden vesiensuojelu pystytään järjestämään tehokkaasti. Vesiensuojelun lisäksi otetaan huomioon myös puuntuotannolliset asiat sekä maanomistajan tavoitteet. Kunnostusojituksissa perusrakenteita ovat laskeutusaltaat, kaivukatkot ja lietekuopat. Tehokkaampia menetelmiä (putkipadot, pintavalutuskentät, kosteikot,) tarvitaan vesistön läheisillä eroosioherkillä alueilla.

Kunnostusojitustarpeen huolellinen arviointi on jatkossa entistä tärkeämpää. Tähän laadittuja arviointimalleja ja työkaluja tulisi käyttää metsätalouden toimijoiden piirissä. Turvemaaojitusten korvaaminen tuhkalannoituksilla on kannatettavaa siellä missä se on mahdollista. Vastaavasti ojitetuilla turvemailla voi tulla kyseeseen myös metsän jatkuva kasvatus, kohteen ja alueen ominaisuudet ja edellytykset huomioiden. Jatkuvan kasvatuksen esille tuomiseen, metsänomistajan omien tavoitteiden huomioimiseen ja metsänomistajien neuvontaan tulisi panostaa aiempaa enemmän.

Uudistushakkuiden suojakaistat jätetään uudistushakkuualan ja vesistön välille. Suojakaistat voivat olla vaihtelevan levyisiä, mm. kohteen maastonmuodoista riippuen. Vähimmäisleveys suojakaistalle on 5 m, mutta käytännössä keskimääräinen leveys on ollut noin 12 m. Uudistushakkuiden suojakaistojen investointikustannusten laskemiseksi ELYt ovat sopineet käytettävän 15 m leveyttä ja arvioiden kuinka suuri osa uudistushakkuista sijoittuu vesistöjen rantametsiin vuosina 2022–2027. Karkean arvion mukaan uudishakkuiden suojakaistojen määrä kolmannella vesienhoitokaudella olisi noin 330 hehtaaria vuodessa, mikäli hakkuiden määrä pysyy viime vuosien tasolla.

Etelä-Savossa ojitusalueiden puustoista 13 % on uudistuskypsiä ja 57 % varttuneita kasvatusmetsiä. Lähitulevaisuudessa suuri määrä puustoa on tulossa hakkuukypsään ikään. Maanpintaa rikkovaan metsänkäsittelyyn turvemailla, kuten metsänuudistusalojen maanmuokkaukseen, tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota kehittämällä menetelmiä sekä neuvonnan ja koulutuksen avulla. Vaihtelevan levyisen suojakaistan käyttämistä rantametsissä on tärkeää Etelä-Savossa, koska maakunnan alueella on paljon vesistöjä ja rantaviivaa. Lisäksi monet vesistöt ovat herkkiä hajakuormituksen aiheuttamalle rehevöitymiselle. Etelä-Savo on myös vahva mökkimaakunta n. 50 000 vapaa-ajan asunnon turvin. Riittävän leveiden suojakaistojen käyttäminen tuo hyötyjä myös luonnon monimuotoisuuden sekä maiseman ja virkistyskäytön kannalta.

Suomen metsäkeskus on käynnistämässä Etelä-Savossa ”Vaihtelevan levyiset suojakaistat rantametsiin” -hankkeen (2020–2022). Hankkeessa on tavoitteena kehittää laskentasovellus, jolla voidaan laskea kiintoainekuormitukseen perustuvia vaihtelevan levyisiä suojakaistarajauksia kivennäismaiden rantametsäkuvioille. Hankkeessa on tavoitteena laskea ja julkaista vähintään kaksi erilaista vaihtelevan levyistä suojakaistarajausta Etelä-Savon alueen kivennäismaiden rantametsien uudistamiskuvioille.

Taulukko 37. Metsätalouden vesienhoitotoimenpiteiden suunnittelun taustatietoja.

Metsätalouden vesiensuojelun tehostamisen toimenpiteeseen kuuluvaan tehostettuun vesiensuojelusuunnitteluun on laskettu Metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeina toteutettava valuma-aluesuunnittelu. Eroosiohaittojen torjunnan vesiensuojelurakenteiden määrä on puolestaan arvio valuma-aluesuunnittelun kohteissa toteutettavista rakenteista. Valuma-alueita, joilla tarvitaan tehostettua metsätalouden vesiensuojelua (kuva 33), ovat muun muassa Puruveden (04.18), Kyrsyänjärven-Tuusjärven (04.17), Sysmäjärven (04.25), Syysjärven (04.16), Pieksänjärven (14.79), Kyyveden (14.93, 14.96), ja Kälkäjoen valuma-alueet 14.95). Tehokkaita toimia ravinne- ja kiintoainehuuhtoumien vähentämiseksi on kuitenkin tarpeen toteuttaa koko toimenpideohjelman alueella, jotta voitaisiin turvata myös erinomaisessa tai hyvässä tilassa olevien vesistöjen tilan säilyminen.

Etelä-Savoon ehdotetaan valuma-aluekohtaista metsätalouden vesiensuojelun suunnittelua noin 10 000 hehtaarin pinta-alalle vuodessa. Toimenpidettä käytetään erityisesti ns. luonnonhoitohankkeissa, joiden tavoitteena on toteuttaa kestävän metsätalouden rahoituslain (KEMERA) mukaisia luonnonhoitohankkeita metsätalouden kuormittamilla kohteilla. Vesiensuojelurakenteita esitetään rakennettavaksi hoitokaudella n. 120 kpl. Nykyisin rakenteet on toteutettu lähes yksinomaan KEMERA-rahoituksella ja Suomen metsäkeskuksen toimesta, mutta tavoitteeseen pääsemiseksi olisi tarvetta myös erillisrahoituksella toteutettaville hankkeille. Rakenteita voivat olla muun muassa pintavalutuskentät, laskeutusaltaat, pohja- ja virtaamansäätöpadot, kosteikot tai näiden yhdistelmät. Erityisen tärkeää on kohdentaa suunnittelua ja rakenteita eroosioherkille alueille ja niille, joilla metsätalouden katsotaan olevan merkittävä painetekijä.

Toimenpiteenä on ehdotettu myös koulutuksen ja neuvonnan lisäämistä ja tehostamista vuosittain noin 150 henkilölle. Koulutus suunnataan suunnittelijoille, toimihenkilöille ja urakoitsijoille sekä neuvonta metsänomistajille. Suunnittelijoiden koulutuksessa syvennetään kuivatustarpeeseen, kuivatustekniikkaan ja vesiensuojelurakenteiden mitoitukseen liittyvää perustietämystä ja osaamista. Näihin aiheisiin liittyen on jatkuvaa koulutustarvetta muun muassa paikkatietoon perustuvien työkalujen käytössä suunnittelun apuvälineenä. Urakoitsijoille suunnattuun koulutukseen kuuluu myös vesiensuojelu ja koulutuksessa korostetaan myös työn laatua ja omavalvontaa. Myös muu vesiensuojeluun liittyvä toimihenkilöille annettava koulutus sekä maanomistajille järjestettävä vesiensuojeluneuvonta katsotaan kuuluvaksi toimenpiteen piiriin. Neuvontaa tulisi painottaa erityisesti niiden valuma-alueiden metsänomistajiin, joissa metsätalouden vesiensuojelulla katsotaan olevan merkittävä tarve.

Suomen metsäkeskus toteuttaa kolmannella vesienhoitokaudella ”Monipuolisuutta rantametsien käsittelyyn Etelä-Savossa” -hankkeen (2021–2023). Hankkeessa tullaan kouluttamaan metsäalan toimijoille monipuolisten metsänkäsittelymenetelmien käyttöä rantametsissä sekä lisätään metsänomistajien tietoisuutta monipuolisista ja kestävistä rantametsien käsittelytavoista.

Taulukko 38. Metsätalouden vesienhoitotoimenpiteet Etelä-Savossa kaudella 2022–2027. Suunnittelualuekohtaiset toimenpidemäärät on esitetty liitteessä 3.

Kolmannella vesienhoitokaudella on esitetty ohjauskeinona, että laaditaan ja otetaan käyttöön yhtenäisten kriteerien mukaisesti koko Suomen kattavat metsätalouden vesiensuojelun painopistealueet. Aineistoa valmistellaan yhdessä metsätaloustoimijoiden kanssa. Paikkatietoaineisto auttaisi tunnistamaan vesiensuojelun kannalta erityisen tärkeät alueet. Tehokkaiden vesiensuojelutoimenpiteiden ja neuvonnan kohdentaminen näille painopistealueille lisäisi metsätalouden vesiensuojelun vaikuttavuutta. Edellä mainittu ja muut metsätalouden ohjauskeinot on koottu Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmiin. Ne löytyvät myös metsätalouden vesienhoidon suunnitteluoppaasta (https://www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas).