13.4 Hydrologis-morfologisen tilan parantamistarve

Hydrologis-morfologisen tilan parantamistarve on määritetty käyttäen hyväksi hydrologis-morfologisten muutosten arviointia. Jos tilan muutos on vähäinen tai sitä pienempi, on kyseisen tilan hydrologis-morfologisena tavoitteena nykytilan säilyttäminen. Muussa tapauksessa tavoite on asetettu tilan muutoksen aiheuttaneiden tekijöiden perusteella. Mikäli uomassa on esimerkiksi vaelluseste, tavoitteena on vesieliöstön vapaan liikkumisen turvaaminen. Luvussa 11.3 on esitetty vesimuodostumat, joilla hydrologis-morfologinen tila on hyvää huonompi.

Yhtenä keskeisimmistä parantamistarpeista maakunnan järvi- ja jokivesistöissä on kalojen vaellusmahdollisuuksien turvaaminen. Ympäristötavoitteen saavuttamisen edellytyksenä merkittävien vaelluskalavesistöjen vesimuodostumissa on, että niissä on tehty teknis-taloudellisesti toteuttamiskelpoiset toimenpideyhdistelmät, joilla voidaan saada aikaan vesistöalueelle vaelluskalojen kestävä, luontaisesti lisääntyvä kanta. Myös monissa muissa kohteissa on tarvetta parantaa kalojen vaellusyhteyttä, jotta yläpuolisten joki- ja järvialueiden lisääntymis- ja elinalueet ovat vesieliöiden hyödynnettävissä. Säännöstelyjen kehittämistarvetta on tarpeen arvioida ottaen huomioon ilmastonmuutoksen myötä muutokset sademäärissä ja valunnoissa.

Voimakkaasti muutetuissa ja keinotekoisissa vesimuodostumissa tavoitteena on, että tila ei heikkene ja että niillä on vähintään hyvä saavutettavissa oleva ekologinen tila. Voimakkaasti muutetuissa vesissä tilatavoitteeseen vaikuttaa aina vesistön tärkeä käyttömuoto, jolle toimenpiteistä ei saa aiheutua merkittävää haittaa. Etelä-Savossa ei ole kolmannella vesienhoitokaudella voimakkaasti muutettuja tai keinotekoisia vesimuodostumia. Joroisten ja Heinäveden alueilla sijaitsevat keinotekoiset muodostumat ovat siirtyneet maakuntarajamuutosten seurauksena Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ELYjen toimialueille.