-
- 5 Tarkasteltavat pohjavedet
- 6 Pohjaveden tilaan vaikuttava toiminta
- 7 Pohjavesien seuranta, riskinarviointi ja tilan luokittelu
- 8 Pohjaveden tilan parantamistarpeet
- 9 Pohjavesiä koskevat toimenpiteet
-
- 10 Tarkasteltavat pintavedet
- 11 Pintavesien tilaa muuttava toiminta
- 12 Pintavesien seuranta ja tilan luokittelu
- 13 Vesien tilan parantamistarpeet
- 14 Pintavesiä koskevat toimenpiteet
11.4 Vedenotto
Vedenoton seurauksena tapahtuva vedenpinnan lasku ja virtaaman väheneminen voi olla haitallista esimerkiksi pienille vesistöille sekä pohjavedestä riippuvaisille lähde- ja suoekosysteemeille. Vedenoton vaikutukset lajistoon ovat yleensä suurimpia lähde-elinympäristöissä. Myös tekopohjaveden muodostamisella voi olla huomattavia vaikutuksia alueen vesiluontoon.
Pohjaveden käyttö on Etelä-Savossa ollut kasvussa, ja pintaveden osuus käytetystä vedestä on vähentynyt. Savonlinna käyttää talousveden hankinnassaan pääasiassa Haapaveden pintavettä. Varalaitoksina pidetään käyttökunnossa mm. Mikkelin Anttolan, Ristiinan ja Hirvensalmen pintavedenottamoita.
Tekopohjavettä muodostetaan imeyttämällä pintavettä maaperään, jolloin imeytyvä vesi puhdistuu maaperässä vajovesivyöhykkeessä ja erityisesti pohjavesivyöhykkeessä. Etelä-Savossa varsinaisia tekopohjavesilaitoksia on Mikkelin Pursialassa, Pieksämäen Tuopunkankaalla ja Kangasniemen Pohjaniemessä. Monet Etelä-Savon kuntien pohjavedenottamot sijaitsevat lähellä järven rantaa, joten rantaimeytyminen järvestä pohjaveteen on niissä mahdollista. Vedenottoa pinta- ja pohjavesissä on käsitelty enemmän kappaleessa 6.9.