-
- 5 Tarkasteltavat pohjavedet
- 6 Pohjaveden tilaan vaikuttava toiminta
- 7 Pohjavesien seuranta, riskinarviointi ja tilan luokittelu
- 8 Pohjaveden tilan parantamistarpeet
- 9 Pohjavesiä koskevat toimenpiteet
-
- 10 Tarkasteltavat pintavedet
- 11 Pintavesien tilaa muuttava toiminta
- 12 Pintavesien seuranta ja tilan luokittelu
- 13 Vesien tilan parantamistarpeet
- 14 Pintavesiä koskevat toimenpiteet
11.5 Taaja-asutus ja hulevedet
Intensiivisellä maankäytöllä on muutettu tai kokonaan hävitetty vedestä riippuvaisia ja vesitasapainoa ylläpitäviä elinympäristöjä, kuten soita, kosteikkoja ja lähteitä sekä ranta-alueita ja puroja. Rakennetut alueet vähentävät veden imeytymistä maaperään ja pohjavedeksi sekä lisäävät virtaamia ja eroosiota kaupunkipuroissa. Hulevedet aiheuttavat kiintoaineen, ravinteiden, raskasmetallien ja kasvinsuojeluaineiden paikallisesti merkittävää kuormitusta. Etelä-Savon alueella merkittävimmät hulevesivaikutukset voidaan arvioida esiintyvän Mikkelin lähivesillä.
Hulevesien hallintaan maankäytön suunnittelussa on viime vuosina kiinnitetty huomiota. Suomen Kuntaliitto on julkaissut vuonna 2012 Hulevesioppaan, jota on päivitetty v. 2017 lainsäädännön muutosten osalta. Osayleiskaavoissa ja asemakaavoissa hulevesien käsittelyyn on osoitettu ohjeellisia alueita ja annettu määräyksiä. Suurimmissa kaupungeissa kuten Mikkelissä on laadittu hulevesiselvitys ja toimenpideohjelma hulevesihaittojen vähentämiseksi.