14.3.6 Maatalous
Peltoviljelyn lakisääteiset toimenpiteet perustuvat pääosin nitraattidirektiiviin ja EU:n rahoittamien suorien maataloustukien täydentäviin ehtoihin. Nitraattidirektiivi on toimeenpantu valtioneuvoston asetuksella maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus). Osa asetuksen pykälistä on myös täydentävien ehtojen osana. Asetus on voimassa koko Suomessa ja koskee kaikkia maatiloja. Nitraattiasetuksessa säädetään muun muassa lannan varastoinnista, lannoitteiden levityksestä ja levitysajankohdista sekä typpilannoitusmääristä. Etelä-Savossa on vuonna 2021 tukea hakeneita maatiloja 2 131 kpl.
Kotieläintalouteen liittyvät määräykset perustuvat ympäristönsuojelulakiin ja -asetukseen. Eläinsuojien lupaviranomaisen toimivalta määräytyy eläinsuojan koon perusteella. Nykyisen lainsäädännön mukaan toiminnasta tulee tehdä ilmoitus kunnalliselle ympäristöviranomaiselle, jos kotieläinsuoja on tarkoitettu esimerkiksi vähintään 50 ja alle 300 lypsylehmälle, vähintään 100 ja alle 500 lihanaudalle tai vähintään 130 ja alle 600 emolehmälle, vähintään 100 ja enintään 750 täysikasvuiselle emakolle vähintään 250 ja enintään 2 000 lihasialle.
Mikäli eläinsuojan koko ylittää edellä mainitut ylärajat tulee toiminalle hakea ympäristölupa. Myös pienemmälle eläinsuojalle on haettava ympäristölupa, jos toiminnasta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Etelä-Savossa kotieläintiloja on noin 610 kappaletta ja näistä vain pieni osa on edellä mainitun ympäristölupamenettelyn piiriin kuuluvia isoja yksiköitä.
Keskeisin keino maatalouden vesistökuormituksen vähentämisessä on maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä, joka on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa. Etelä-Savossa noin 81 % käytettävissä olevasta maatalousmaasta kuuluu ympäristökorvausjärjestelmän piiriin. Ympäristökorvausjärjestelmään sitoutuminen on viljelijöille vapaaehtoista. Ympäristökorvausjärjestelmä sisältää perustason ja vähimmäisvaatimukset, joista viljelijöille ei makseta korvausta ja minimissään ympäristökorvaukseen sitoutuneen viljelijän tulee toteuttaa vähintään yhtä tilakohtaista toimenpidettä. Lisäksi viljelijä voi valita myös lohkokohtaisia ympäristökorvausjärjestelmän toimenpiteitä tilalla toteutettavaksi.
Ympäristökorvaukseen ja eri toimenpiteisiin sitoutuminen vuonna 2021 Etelä-Savossa:
-
75 % tiloista antanut ympäristösitoumuksen
-
81 % käytössä olevasta maatalousmaasta ympäristösitoumusten piirissä
-
Talviaikainen kasvipeitteisyys: toimenpideala n. 46421 hehtaaria eli n. 83 % sitoumusalasta (55 602 ha)
-
Lietelannan sijoittaminen peltoon: toimenpiteelle myönnettiin tukea 163 tilalle ja 7304 hehtaarin alalle, joka oli n. 13 % ympäristösitoumuksiin sitoutuneesta peltoalasta Etelä-Savossa
-
Ravinteiden orgaanisten aineiden kierrätys: toimenpiteelle myönnettiin tukea 25 tilalle ja 262 hehtaarin alalle
-
Peltoluonnon monimuotoisuus: kokonaisala oli 10 229 ha. Toimenpide sisältää kerääjäkasvit (9 953 ha), viherlannoitusnurmet (57 ha), saneerauskasvit (66 ha) sekä monimuotoisuuspellot (153 ha)
-
Ympäristönhoitonurmet: kokonaisala n. 2 418 ha. Toimenpide sisältää suojavyöhykkeet (628 ha), monivuotiset ympäristönurmet (502 ha) ja luonnonhoitopeltonurmet (1 289 ha)
-
Suojavyöhykenurmia 8 170 hehtaarin alalla
-
Luonnonmukaista tuotantoa koskeva peltoala on n. 11 847 ha eli n. 18 % Etelä-Savon peltoalasta.
Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden toteutus on edennyt vaihtelevasti. Toteutus on ollut riippuvainen mm. korvauksen määrästä ja kiinnostavuudesta. Esimerkiksi uusia kosteikkohankkeita ei määrärahojen puuttuessa ole viime vuosina voitu tukea. Kosteikkojen hoitoon liittyviä sopimuksia on kuitenkin voimassa noin 90 kappaletta 1 300 hehtaarilla. Kosteikkojen rakentamiseen näyttäisi olevan kiinnostusta, mikäli aikaan saadaan kannustava rahoitusjärjestelmä. Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys on Etelä-Savossa entuudestaan korkealla tasolla, joten sen lisääminen nykyisestä on haastavaa. Maatalouden neuvonnalla pyritään edistämään erityisesti ravinnetaseen hallintaa keskeisillä vesiensuojelukohteilla.
Maaseutuohjelman uuden ohjelmakauden valmistelu on käynnissä. Nykyisellä ohjelmakaudella maatalouden ympäristökorvausta on leikattu merkittävästi Itä- ja Pohjois-Suomessa. Monessa toimenpiteessä kohdentamisalue sijaitsee rannikkoseudulla Etelä- ja Länsi-Suomessa. Uudelle ohjelmakaudelle ympäristökorvausjärjestelmää tulisi muuttaa siten, että sen kautta saadaan välineitä myös sisävesien suojeluun ja Etelä-Savossa erityisesti maatalouden kuormituksen ennaltaehkäisyyn ja kohdentamiseen riskialueille, joilla vesien tila on hyvää huonompi tai uhkaa heiketä nykyisestä erinomaisesta tai hyvästä tilasta. Ilman taloudellisesti kannustavaa ja järkeviä toimenpiteitä sisältävää ympäristökorvausta ei maatalouden tavoitteita ole helppo saavuttaa, koska viljelijät joutuvat arvioimaan ympäristökorvaukseen sitoutumisen mielekkyyttä.
Esitykset toimenpiteiksi
Vesienhoidon tavoitteiden saavuttaminen edellyttää vesienhoitoalueella maatalouden ravinnekuormituksen vähentämistä. Maataloutta koskevia toimenpidemääriä on monelta osin lisätty toiselta vesienhoitokaudelta, mutta haasteena on edelleen toimenpiteiden toteuttamisen rahoitus ja sen kohdistaminen ongelmallisimmille alueille. Toimenpiteitä tarvitaan Etelä-Savossa erityisesti valuma-alueilla, joilla sijaitsevissa vesimuodostumissa maatalous on arvioitu merkittäväksi tilaa heikentäväksi tekijäksi (kuva 33). Etelä-Savon vesimuodostumista (521 kpl) 78:ssa arvioidaan maatalouden olevan merkittävä paine hyvän tilan saavuttamisen tai säilyttämisen kannalta (kuva 34). Muodostumista 54 kpl on nykyisin erinomaisessa tai hyvässä tilassa.
Kuva 33. Etelä-Savon vesimuodostumat, joissa maatalous on arvioitu merkittäväksi tilaa heikentäväksi tekijäksi.
Täydentävät vesiensuojelutoimenpiteet perustuvat suureksi osaksi maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän toimenpiteisiin. Täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset sisältävät vesiensuojelua tukevia toimia kuten pientareet ja suojakaistat, maaperän kunto, viljely hyvän maatalouskäytännön mukaan ja lannoitusrajoitus. Näitä toteutetaan hyvin laajalti ja ne ovat siten vaikuttavia. Etelä-Savossa on karjatalouden ja kasvituotannon keskittymiä. Tärkeitä täydentäviä toimenpiteitä alueella ovat siten ne, joilla peltojen fosforipitoisuuksia saadaan alennettua ja lannan sisältämät ravinteet saadaan hyödynnettyä ja niiden käyttöalaa laajennettua. Myös kosteikoilla voidaan saada positiivisia vesistövaikutuksia.
Maatalouden toimenpiteiden suunnittelun taustatiedot on koottu taulukkoon 35 ja toimenpidemäärät sekä kustannukset taulukkoon 36. Etelä-Savoon on esitetty perustettavaksi lisätoimenpiteenä suojavyöhykkeitä reilut 700 hehtaaria sisältäen itse suojavyöhykkeen, ei koko peltolohkoa. Kohdentaminen voidaan tehdä aiempaa paremmin vesienhoidon näkökulmasta käyttäen apuna muun muassa peltolohkojen eroosioriskin mallintamisesta saatuja tuloksia. Suunnittelussa voidaan huomioida myös suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmat, joita on laadittu Etelä-Savossa usealla kohdealueella 2000-luvun alkupuolella. Maatalouden vesiensuojelusuunnittelua on tehty lisäksi osana luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelua (LUMO) vuodesta 2003 alkaen. Etelä-Savoa koskevat LUMO-yleissuunnitelmat sekä suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmat esitettyine vesiensuojeluratkaisuineen on esitetty Etelä-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa 2016–2021 (www.ymparisto.fi/vesienhoito/etela-savo). Vesiensuojeluratkaisujen toteutumisesta ei ole yksityiskohtaista tietoa.
Taulukko 35. Maatalouden täydentävien toimenpiteiden suunnittelun taustatiedot kaudelle vesienhoitokaudelle 2022–2027.
|
Toimenpide |
Määrä |
Lisätieto |
|
Suojavyöhykkeet (ha/v)
|
707 |
KOTOMA-peltolohkot, joissa kaltevuus > 3 %. Peltolohkot rajattu edelleen ns. VIPU-vesistöjen ranta-alueilta 30 m matkalta, yht. 944 ha. Aineistosta poistettu manuaalisesti virheelliset kohteet, jotka eivät peltolohkoja. Suojavyöhykkeiden kokonaisala 707 ha (n. 1,5 % maakunnan peltoalasta). Määrä jaettu suurimmille suunnittelualueille paikkatietoanalyysin perusteella. Luku sisältää ainoastaan 30 m vyöhykkeen sisältämän peltoalan. |
|
Luonnonhoitopeltonurmet ja monimuotoisuuskasvit (ha/v) |
3000 |
Vuonna 2016–2018 ala 2380 ha ja vuonna 2021 ala 2418 ha. Tavoite 3. vesienhoitokaudelle 3 000 ha. Toimenpide on jaettu suunnittelualueille samalla tavalla kuin aiemmin toteutunut ja kohdennettu suurimmille suunnittelualueille. |
|
Luonnonmukainen peruskuivatus (hankkeiden lkm./kausi)
|
5 |
Toimenpiteinä kaksitasokaivuuna tehdyt uomaston peruskunnostukset, pohjakynnysten ja eroosiosuojausten rakentaminen sekä putkipadot. Hankemäärä ollut vähäinen Etelä-Savossa. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi pilottikohde Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta tai Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelman kautta. Hankkeita voidaan rahoittaa tulevalla kaudella myös ei-tuotannollisen investointituen kautta. Asetetaan tavoitetasoksi 5 hanketta, joissa toteutetaan toimenpiteen mukaisia ratkaisuja. Toimenpide kohdennettu suunnittelualueille maatalouden riskikohteiden sekä peltopinta-alan perusteella. |
|
Kosteikot (ha/kausi)
|
180 |
Kumuloituva pinta-ala, huomioidaan myös jo olemassa olevat kosteikot. Ei-tuotannollisella investointituella perustetut kosteikot ja kosteikot, joille on tehty hoitosopimus. Uusia kosteikkoja tarvitaan vähintään saman verran kuin käynnissä olevalla kaudella on. Kosteikkojen perustamisen ja ylläpidon tavoitteeksi asetetaan 180 ha. Tavoitteena maakunnallinen tai ylimaakunnallinen hanke kosteikoiden saamiseksi. Uusien kosteikkojen tarve kohdennettu suunnittelualueille maatalouden riskikohteiden sekä peltopinta-alan perusteella. |
|
Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen ja luonnonmukaisesti viljelty pelto (ha/v) |
16 200
|
Vuonna 2021 Etelä-Savon peltopinta-ala 64 771 ha, tästä luomutuotannossa 13 900 ha (21 %). Uuden CAP-suunnitelman tavoite Etelä-Savossa on 25 % eli n. 16 200 ha. Toimenpide jaettu suurimmille suunnittelualueille sen mukaan, miten jakautunut aiemmin. |
|
Talviaikainen kasvipeite (ha/v) |
38 000 |
Tavoite Etelä-Savossa 38000 ha, joka on n. 75 % peltopinta-alasta (n. 64 800 ha). Ei sisällä luomupeltoalaa (13 900 ha). Jaettu suunnittelualueille peltopinta-alaosuuden perusteella. |
|
Kerääjäkasvit (ha/v) |
10 000 |
Vuoden 2021 määrä 9 953 ha. Käytetään tavoitetasoa 10 000 ha. Jaettu suunnittelualueille peltoalan suhteessa. |
|
Ravinteiden ja orgaanisen aineksen (sis. lanta) kierrättäminen (ha/vi) |
270
|
Sisältää kuivalannan ja orgaaniset maanparannusaineet. Ei sisällä lannan hyötykäyttöä tilan omilla pelloilla. Vuosina 2014–2020 pinta-ala keskimäärin 270 ha, tavoitemäärä myös 3. vesienhoitokaudella (huomioitu maakuntarajan muutokset). Kokonaismäärä jaettu suunnittelualueittain peltoalan suhteessa ja tallennettu suurimmille suunnittelualueille. |
|
Lannan prosessointi (m3/v) |
26 600 |
Etelä-Savossa naudan ja sian lietelanta yht. 297 000 t/v (Luke Ravinnelaskuri). Etelä-Savossa prosessoinnin tavoite 10 %, jolloin määrä 29 700 t/v. Maakuntarajan tuomat peltopinta-alan muutokset huomioiden käytetään 3. vesienhoitokauden tavoitteena 26 600 t/v. |
|
Lannan prosessoinnin investoinnit (lkm./kausi)
|
5 |
Tavoite, että yksittäisiä biokaasulaitoksia 3. vesienhoitokaudella joillekin tiloille. Esitetään uusia investointeja 5 kpl. Karkea jako suunnittelualueille: 2 kpl Kyrsyänj-Tuusj. alueelle (Juva-Rantasalmi), 1 kpl Haukivesi-Heinävesi-Enonvesi, (Rantasalmi), 1 kpl Puruvesi-Pihlajavesi (Kerimäen seutu), 1 kpl Mäntyharjun reitin keskiosa (Pertunmaa). |
|
Lannan ympäristöystävälliset levitysmenetelmät (ha/v) |
6 500 |
Lietelannan sijoittaminen peltoon. Vuosina 2015–2020 pinta-ala keskimäärin 6700 ha. Toimenpiteelle on tarvetta ja kysyntää jatkossakin. Tavoite lähelle nykytasoa, koska kotieläinten määrä on ollut vähenemässä. Tavoite asetetaan 6 500 hehtaariin. Toimenpide kohdennettu peltoalan suhteessa suurimmille suunnittelualueille. |
|
Maatalouden tilakohtainen neuvonta (hlö/v) |
435 |
Maatiloilla tehtävä vesiensuojeluun ja ravinteiden käytön tehostamiseen liittyvä tilakohtainen ympäristöneuvonta. Tavoite: 300 ymp. neuvontakäyntiä / vuosi (henkilöt 1,5 x tilojen lukumäärä = 435 hlö/v) ELYn toimialueella, kohdennettu suurimmille suunnittelualueille maatilojen suhteessa. |
|
Jo käytössä olevien turvepeltojen nurmet (ha/v) |
2 540 |
Tausta-aineistona KOTOMA-aineisto (pohjamaalaji paksuturpeiset pellot). Yhteispinta-ala 2 800 ha. Esitetään tavoitteeksi tästä 75 % eli 2 540 ha. Toimenpide kohdennettu suurimmille suunnittelualueille KOTOMA-aineiston paksuturpeisten peltojen pinta-alan perusteella. |
Taulukko 36. Maatalouden vesienhoitotoimenpiteet Etelä-Savossa kaudella 2022–2027. Suunnittelualuekohtaiset toimenpidemäärät on esitetty liitteessä 2.
|
Toimenpide |
Yksikkö |
Määrä |
Investoinnit 2022–2027 (1000 €) |
Käyttö- ja ylläpitokustannukset vuodessa (1000 €) |
Vuosikustannus (1000 €) |
|
Täydentävä toimenpide |
|
|
|
|
|
|
Suojavyöhykkeet |
ha / vuosi |
717 |
- |
251 |
251 |
|
Luonnonhoitopeltonurmet ja monimuotoisuuskasvit |
ha / vuosi |
2 860 |
- |
426 |
426 |
|
Luonnonmukainen peruskuivatus |
hankkeiden lkm. / kausi |
5 |
188 |
- |
16 |
|
Kosteikot |
ha / kausi |
180 |
1 044 |
83 |
173 |
|
Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen ja luonnonmukaisesti viljelty pelto |
ha / vuosi |
15 744 |
- |
2 519 |
2 519 |
|
Talviaikainen kasvipeite |
ha / vuosi |
37 242 |
- |
1 862 |
1 862 |
|
Kerääjäkasvit |
ha / vuosi |
9 728 |
- |
973 |
973 |
|
Ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättäminen |
ha / vuosi |
280 |
- |
10 |
10 |
|
Lannan prosessointi |
kuutiota / vuosi |
25 544 |
- |
51 |
51 |
|
Lannan prosessoinnin investoinnit |
lkm. / kausi |
5 |
2 500 |
- |
217 |
|
Lannan ympäristöystävälliset levitysmenetelmät |
ha / vuosi |
6 334 |
- |
222 |
222 |
|
Maatalouden tilakohtainen neuvonta |
henkilöä / vuosi |
444 |
- |
235 |
235 |
|
Jo käytössä olevien turvepeltojen nurmet |
ha / vuosi |
2 622 |
- |
918 |
918 |
|
Yhteensä |
|
|
3 732 |
7 550 |
7 873 |
Kosteikkoja on esitetty perustettavaksi tai ylläpidettäväksi 180 hehtaaria sisältäen nykyisen kosteikkoalan. Tavoitteena on perustaa noin kaksinkertainen määrä uusia kosteikoita nykytasoon nähden. Peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä kuten pitkäaikainen nurmiviljelyä on esitetty vuoden 2027 loppuun mennessä yhteensä 38 000 hehtaarille, joka käsittää n. 75 % peltopinta-alasta. Kerääjäkasvien osalta tavoite on asetettu 10 000 hehtaariin. Turvepeltojen nurmiviljelyä (reilut 2 500 ha) ehdotetaan suurimmalle osalle jo käytössä oleville peltolohkoille, joissa pohjamaalajina on paksu turvekerros.
Karjatalouden osalta suositeltavia toimenpiteitä ovat lannan ympäristöystävälliset levitysmenetelmät (tavoite 6 500 hehtaaria) ja ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättäminen (280 ha). Lannan prosessoinnin osalta tavoite on asetettu 10 % lietelannasta (26 600 m3/v). Toimenpidettä toteutetaan lannan separoinnilla ja biokaasun tuotannolla. Erityisesti karjatalousvaltaisimmilla alueilla tulisi kehittää karjanlannan energiakäyttöä biokaasun valmistuksessa. Tavoitteena on, että yksittäisiä biokaasulaitosten investointeja tehtäisiin hoitokauden aikana maakunnassa viisi kappaletta.
Keskeisenä vesienhoidon toimenpiteenä muun muassa maatalouden ravinnehuuhtoumien vähentämiseksi tarvitaan tilakohtaista neuvontaa. Tilakäyntejä on esitetty toteutettavaksi 300 vuodessa käsittäen reilut 400 henkilöä. Neuvontaan voi sisältyä esimerkiksi lohkokohtaista lannoituksen ja viljelykäytäntöjen suunnittelua, ravinnetaselaskentaa ja suojavyöhyke- sekä kosteikkosuunnittelua.
Maatalouden vesienhoidon toimenpiteistä, ohjauskeinoista sekä toteutus- ja seurantavastuista kaudelle 2022–2027 löytyy lisätietoa Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmista. Maatalouden vesienhoidon suunnittelua koskeva ohje löytyy internetistä: http://www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas.
