6.3 Pilaantuneet maa-alueet

Maaperä ja pohjavesi voi pilaantua paikallisesti esimerkiksi onnettomuuksien, vahinkotapausten tai normaalin toiminnan ympäristöpäästöjen seurauksena. Pilaantuminen voi tapahtua kemiallisesti ympäristölle haitallisilla aineilla tai mikrobiologisesti esimerkiksi taudinaiheuttajilla. Ilmaperäinen laskeuma sen sijaan voi aikaansaada laaja-alaisempaa maaperän pilaantumista, muun muassa happamoitumista ja raskasmetallipitoisuuksien kohoamista. Pilaantuneen maaperän -käsitettä käytetään yleisesti silloin, kun tarkoitetaan selvästi rajattavissa olevaa maa-aluetta, jonka pilaantuminen on aiheutunut alueella aikaisemmin tapahtuneesta tai nykyisin harjoitettavasta toiminnasta. Etelä-Savossa pilaantuneiden maa-alueiden on arvioitu aiheuttavan riskin 30 pohjavesialueella.

Riski maaperän pilaantumiseen liittyy usein tiettyihin toimintoihin kuten polttoaineen jakeluun ja varastointiin, sahoihin ja kyllästämöihin, kaatopaikkoihin, ampumaratoihin, puutarhoihin, romuttamoihin sekä kemiallisiin pesuloihin. Pohjavesialueilla sijaitsevat pilaantuneet maa-alueet ovat ongelmallisia, sillä riski haitta-aineiden kulkeutumisesta pohjaveteen on suuri. Monia terveydelle haitallisia yhdisteitä voi kulkeutua maaperästä pohjaveteen jopa vuosikymmenien ajan. Pohjavedessä voi esiintyä kasvinsuojeluaineita, joiden käyttö ja myynti oli lopetettu jopa yli kymmenen vuotta sitten. Todetut aineet olivat olleet laajasti käytössä eri tarkoituksissa. Pohjaveteen päästyään kasvinsuojeluaineet saattavat myös kulkeutua pitkiäkin matkoja, mikä tekee päästölähteen paikantamisesta hankalaa.

Kohteesta riippuen pilaantuneet maa-alueet voivat sisältää esimerkiksi öljyjä, raskasmetalleja, arseenia, polyaromaattisia hiilivetyjä, polykloorattuja bifenyylejä (PCB), kloorifenoleita, dioksiineja ja furaaneja sekä kasvinsuojeluaineita, kuten atratsiinia, heksatsinonia, bromasiilia ja bentatsonia. Valtiohallinnon saastuneiden maa-alueiden selvitys- ja kunnostusprojekti (SAMASE) käynnistyi 1980-luvun lopulla ja kartoituksia on täydennetty 2000-luvulla. Kartoitetut kohteet on koottu valtakunnalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään.

Tiedot tutkituista, mahdollisesti pilaantuneista ja kunnostetuista maa-alueista on koottu maaperän tilan tietojärjestelmään (Matti), jossa alueet luokitellaan käytettävissä olevien tietojen ja tehtyjen toimien perusteella eri luokkiin. Etelä-Savossa Matti-järjestelmässä on 1504 maa-aluetta (kuva 7), joista vesienhoidossa tarkastelussa olevilla pohjavesialueilla sijaitsee 226 kpl. Näistä 169 sijaitsee 1-luokan (1 ja 1E) ja 54 sijaitsee 2-luokan (2 ja 2E) pohjavesialueilla. Lisäksi kolme Matti-kohdetta löytyy alueelta, jolla ei ole merkitystä vedenhankinnan kannalta, mutta joka on määritelty luokkaan E. Taulukossa 4 on esitetty pohjavesialueilla sijaitsevat kohteet maaperän tilan tietojärjestelmän mukaisesti luokiteltuina. Etelä-Savon alueella merkittävimmät pohjavettä vaarantavat pilaantuneet maa-alueet ovat vanhoja sahoja, kyllästämöjä ja jätetäyttöalueita sekä toimivia poltonesteiden jakeluasemia ja ampumaratoja.

Kuva 7. Maaperän tietojärjestelmässä olevat kohteet Etelä-Savon pohjavesialueilla (Maaperän tilan tietojärjestelmä MATTI 6/2021). Kartassa on nimetty pohjavesialueista riski- ja selvityskohteet.

Taulukko 4. Etelä-Savossa sijaitsevien maaperän tietojärjestelmän kohteiden luokittelu (Maaperän tilan tietojärjestelmä MATTI 6/2021).