6.6 Maatalous

Peltoviljelyn pohjavesivaikutukset riippuvat suuresti alueen hydrogeologisista olosuhteista. Peltoviljelyssä pohjavedelle mahdollista riskiä aiheuttavat lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö. Lannoitteet ovat joko orgaanisia lannoitteita tai epäorgaanisia keinolannoitteita.

Yleisin lannoitehaitta on typpipitoisuuden, lähinnä nitraattipitoisuuden kohoaminen pohjavedessä. Lannoituksen seurauksena myös pohjaveden happipitoisuus voi laskea, orgaanisen aineen määrä kasvaa ja fosforin, kloridien, veden kovuuden, sähkönjohtavuuden ja kokonaissuolapitoisuuden arvot kohota. Kasvinsuojeluaineita käytetään sienitautien, rikkakasvien, tuhohyönteisten ja -eläinten torjuntaan. Niiden kulkeutuminen pohjaveteen riippuu maaperän ominaisuuksien ohella myös kasvinsuojeluaineen ominaisuuksista. Lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö on selkeästi vähentynyt ja tarkentunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Tulevaisuudessa maatilojen keskikoon odotetaan Suomessa yhä kasvavan. Maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä ohjaa maataloutta edelleen ympäristömyönteisempään suuntaan.

Etelä-Savon elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien luokiteltujen pohjavesialueiden pinta-alasta peltojen osuus on keskimäärin vajaat 3 % (CLC 2018). Kahdella pohjavesialueella peltoalueen osuus ylittää 10 % (Rantasalmen Ruutananharju ja Pieksämäen Kuvajaniemi). Maatalouden aiheuttama kuormitus on arvioitu riskiksi 22 pohjavesialueella.

Yleensä peltoalueet sijoittuvat pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan väliselle alueelle (ns. reunavyöhyke). Vaikutukset pohjaveden laatuun pohjavesialueella vaihtelevat tapauskohtaisesti riippuen alueen maaperän laadusta.

Karjatalouden pohjavedelle aiheuttamia uhkia ovat lähinnä lanta ja säilörehun puristenesteet sekä näiden varastot ja levitysalueet. Lannan typpeä ja mikrobeja voi päästä pohjaveteen esimerkiksi huonokuntoisista lantajärjestelmistä tai jaloittelutarhojen hulevesistä. Säilörehun puristenestenesteet voivat kulkeutua pohjaveteen ja hajotessaan lisätä pohjaveden kokonaisbakteerimääriä ja rautapitoisuutta sekä vähentää happipitoisuutta.

Etelä-Savon eläintiloista vain 6 kpl sijaitsi pohjavesialueilla vuonna 2019. Eläintilat sijaitsivat Savonlinnan (4kpl), Rantasalmen (1 kpl) ja Pieksämäen (1 kpl) kuntien alueella. Etelä-Savossa turkistuotanto ei ole merkittävä pohjavettä vaarantava toimiala eikä toiminnassa olevia turkistarhoja sijaitse pohjavesialueilla.