14.3.3 Teollisuus ja yritystoiminta

Teollisuus- ja jätteenkäsittelylaitosten toimintaa säädellään ympäristönsuojelulain ja –asetuksen mukaisilla ympäristöluvilla soveltaen parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Laissa ja asetuksessa ympäristövaikutusten arvioinnista säädetään lisäsi ympäristövaikutusten arvioinnin piiriin kuuluvista toiminnoista ja muista soveltamista tarkentavista asioista. Ympäristölupamääräyksiä tarkistettiin aikaisemmin määräajoin, yleensä 7–10 vuoden välein, mutta nykylainsäädännössä luvat ovat voimassa toistaiseksi ja niiden muuttaminen on mahdollista lähinnä tiettyjen edellytysten, kuten toiminnan olennaisen muuttamisen kautta.

Ympäristöluvan vaativille ja vesistövaikutuksia aiheuttaville teollisuuslaitoksille on Etelä-Savossa asetettu ympäristönsuojelulain mukaisesti kuormituksen lupaehdot (taulukko 31). Niissä on asetettu päästörajoituksia erityisesti biologiselle ja kemialliselle hapenkulutukselle sekä ravinteille sekä tarkkailuvelvoitteita vaikutusten arviointia varten. Osa teollisuuslaitoksista on Etelä-Savon ELY-keskuksen ja osa kuntien valvottavina. Laitoksista osan jätevedet puhdistetaan sopimuspohjaisesti kunnallisissa jätevedenpuhdistamoissa kyseisille laitoksille niiden luvissa ja liittymissopimuksissa asetettujen velvoitteiden mukaisesti. Joidenkin teollisuuslaitosten jätevedet käsitellään niiden omilla puhdistamoilla. Edellä mainittujen lisäksi keskeinen pistekuormituslähde on StoraEnson Varkauden tehtaat Pohjois-Savossa, jonka vaikutukset ulottuvat Etelä-Savon puolelle Haukiveden keskusaltaaseen. Etelä-Savossa on kaikilla metsäteollisuuslaitoksilla nykyisen järjestelmän mukainen ympäristölupa, ja toiminnanharjoittajat ovat sitoutuneet toimimaan BAT-vaatimusten mukaisesti. Ympäristölupien mukaisesti tuotantolaitoksilla toteutettuja vesiensuojelua edistäviä toimenpiteitä ovat muun muassa erilaiset jätevedenpuhdistamoiden toiminnan tehostamistoimet. Ympäristöluvissa on määräyksiä myös esimerkiksi teollisuuden vedenkäytöstä, viemärijärjestelmistä, ympäristöpäästöistä sekä päästöjen ja ympäristön seurannasta.

Kaatopaikkojen toimintaa säädellään ympäristönsuojelulain mukaisilla ympäristöluvilla, joissa määrätään sekä käyttötarkkailusta että ympäristövaikutusten tarkkailuista (taulukko 32). Jätteenkäsittely on keskitetty maakunnassa muutamalle jätteenkäsittelylaitokselle. Mikkelin ja Savonlinnan jätekeskusten suotovedet ohjataan kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Etelä-Savon kaatopaikoista valtaosa on toimintansa lopettaneita ja nykyisin jälkihoito- tai jälkitarkkailuvaiheessa. Vanhojen kaatopaikkojen mahdollisia vesistövaikutuksia seurataan pääasiallisesti alueen purovesistä otettavin näyttein.

Taulukko 31. Etelä-Savon ELYn valvomien keskeisten pistekuormittajien (teollisuuslaitokset) ympäristölupien perustietoja.

Taulukko 32. Etelä-Savon ELYn valvomien pistekuormittajien (jäteasemat, kaatopaikat) ympäristölupien perustietoja.

Esitykset toimenpiteiksi

Teollisuuden jätevesien käsittelyä on oleellisesti parannettu 1970-luvulta lähtien. Aiemman jätevesikuorman vaikutuksesta tilaltaan heikentyneet purkualueet ovat Etelä-Savossa kuormituksen vähennettyä toipumassa. Tehostuneesta jätevesien käsittelystä johtuen teollisen toiminnan vesistövaikutukset ovat nykyisin muuhun kuormitukseen verrattuna suhteellisen vähäiset ja perustoimenpiteet riittävät pääosin tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kolmannella suunnittelukaudella teollisuuden täydentäviä toimenpiteitä ei esitetä Etelä-Savossa. Viime vuosina on teollisuuslaitoksissa kiinnitetty huomiota satunnaispäästöjen hallintaan ja häiriöherkkyyttä on saatu vähennettyä. Häiriöpäästöihin on kuitenkin jatkossakin syytä kiinnittää huomiota.

Teollisuuden ja yritystoiminnan vesienhoidon toimenpiteistä, ohjauskeinoista sekä toteutus- ja seurantavastuista kaudelle 2022–2027 löytyy lisätietoa Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmista. Teollisuuden ja yritystoiminnan vesienhoidon suunnittelua koskeva ohje löytyy internetistä: http://www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas.