14.3.2 Haja- ja loma-asutus

Haja-asutuksen jätevedet sisältävät runsaasti ravinteita, ulostemikrobeja ja orgaanista ainesta. Hajajätevedet ovatkin merkittävä pintavesien kuormituslähde sekä paikoitellen mahdollinen tilan heikentäjä Etelä-Savossa. Haja- ja loma-asutuksen jätevesien arvioidaan olevan merkittävä paine 15 pintavesimuodostumassa.

Toimenpiteiden suunnittelussa on hyödynnetty valtakunnallista ohjeistusta (taulukko 29). Pohjana käytettiin paikkatietoanalyysiä sekä vesiensuojeluyhdistysten kiinteistökohtaisen jätevesineuvonnan yhteydessä keräämää aineistoa jäteveden käsittelyn tasosta suhteessa lainsäädännön vaatimuksiin. Paikkatietoanalyysissä Rakennus- ja huoneistorekisterin rakennukset analysoitiin ns. YKR-taajamien ulkopuolelta ja ne jaettiin vakituisiin ja loma-asuntoihin. Nämä edelleen jaettiin herkillä alueilla sijaitseviin (sijainti < 100 m etäisyydellä rantaviivasta tai pohjavesialueella) ja ns. kuivan maan kiinteistöihin.

Taulukko 29. Haja- ja loma-asutusta koskevien toimenpiteiden suunnittelun taustatietoja.

Esitykset toimenpiteiksi

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tulee täyttää kiinteistökohtaisia jäteveden käsittelyjärjestelmiä koskevan lainsäädännön vaatimukset. Koska lainsäädäntömuutoksella vapautettiin kuitenkin suuri osa haja-asutuksen kiinteistöistä puhdistusvaatimusten noudattamiselle asetetusta siirtymäajasta ja lisäksi siirtymäaikaa jatkettiin, toimenpiteiden toteutuminen on hidastunut merkittävästi.

Jatkossa ympäristönsuojelullisesti herkillä ranta- ja pohjavesialueilla puhdistusta tehostetaan säännösten vaatimukset täyttäviksi niillä kiinteistöillä, joilla käsittelyvaatimuksista saatu poikkeus tai vapautus raukeaa. Ranta- ja pohjavesialueiden ulkopuolella nykyiset puhdistusvaatimukset tulevat velvoittavaksi pääasiassa vasta merkittävien luvanvaraisten korjaus- tai muutostöiden yhteydessä. Jäteveden käsittelyssä ja johtamisessa on kuitenkin aina varmistettava, että ympäristön pilaantumisen vaaraa ei aiheuteta, myös lievempien vaatimusten piirissä olevilla kantovedellisillä kiinteistöillä. Uudisrakentamisessa puhdistusvaatimuksia on noudatettu vuodesta 2004 lähtien. Kuntien määräyksissä, mm. kaava- ja ympäristönsuojelumääräyksissä, voidaan asettaa ympäristönsuojelulain vaatimuksia tarkempia alueellisia käsittelyvaatimuksia. Haja-asutusta koskevien vesienhoitotoimenpiteiden määrät ja kustannukset on esitetty taulukossa 30.

Vesienhoidon tavoitteena on myös lisääntyvästä loma-asutuksesta aiheutuvan kuormituksen vähentäminen. Loma-asunnoilla tulisi suosia varustetason ja käyttöasteen noususta huolimatta pääosin kuiva- ja kompostikäymälöitä sekä harmaiden vesien suodatusta myös uudisrakentamisessa. Kompostikäymälöiden käyttöä tulisi lisätä myös vakituisesti asutuissa haja-asutusalueiden kiinteistöissä.

Jätevesilietteiden asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi tulee myös lietteiden käsittely- ja vastaanottopaikkoja olla riittävästi, koska monin paikoin lietteiden määrät ovat lisääntymässä. Uusia vastaanottopaikkoja on viime vuosina rakennettu ja suunnitteilla Etelä-Savossa. Myös kiinteistökohtaisten puhdistusratkaisujen huollosta ja toimintavarmuudesta tulee huolehtia.

Taulukko 30. Haja-asutuksen vesienhoitotoimenpiteet Etelä-Savossa kaudella 2022–2027. Suunnittelualuekohtaiset toimenpidemäärät on esitetty liitteessä 1.

Haja- ja loma-asutuksen vesienhoidon toimenpiteistä, ohjauskeinoista sekä toteutus- ja seurantavastuista kaudelle 2022–2027 löytyy lisätietoa Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmista. Haja- ja loma-asutuksen vesienhoidon suunnittelua koskeva ohje löytyy internetistä: http://www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas.