9.3.1 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ja selvitykset

Suojelusuunnitelman laatiminen ja päivittäminen ovat vesienhoitolain (1299/2004) mukaisia muita perustoimenpiteitä. Täydentävänä toimenpiteenä on pohjavesialueen tai sen osan rakenneselvitys/mallinnus. Pohjavesiselvityksen tekeminen (esim. vedenhankintaa tai muuta tutkimustarvetta palveleva pohjavesiselvitys) on poistettu toimenpiteistä. Aikaisemmat pohjaveden tilan seurantaan ja selvityksiin liittyvistä toimenpiteistä yhteistarkkailun järjestäminen ja valtakunnallisten seuranta-asemien laajentaminen on siirretty ohjauskeinojen kautta edistettäväksi.

Pohjaveden kuntakohtainen tai pohjavesialuekohtainen suojelusuunnitelma on keskeinen vesienhoidon väline, jonka laatimisen yhteydessä tehtävillä tutkimuksilla tarkennetaan tietämystä pohjavesialueen hydrogeologiasta sekä arvioidaan pohjavesialueen riskit. Näiden tietojen pohjalta suunnitelmassa esitetään kartoitetuille riskitoiminnoille pohjavedensuojelutoimenpiteet tätä vesienhoitosuunnitelmaa tarkemmin. Suojelusuunnitelman laatiminen perustuu vapaaehtoisuuteen (vesien- ja merenhoitolaki 1299/2004). Suojelusuunnitelmaa laadittaessa tarkistetaan yleensä pohjavesialueiden rajaukset tarkempaan hydrogeologiseen tietoon perustuen, minkä vuoksi selvitykset ja -tutkimukset ovat välttämättömiä. Suojelusuunnitelmia on laadittu vedenottajien, kuntien ja ympäristökeskusten (nyk. ELY-keskusten) toimesta 1990-luvulta saakka.

Suojelusuunnitelmat laaditaan ensi sijassa riskinalaisille alueille ja 1-luokan pohjavesialueille ja tarpeen mukaan myös 2-luokan pohjavesialueille. Kunta voi laatia suojelusuunnitelman yhteistyössä vedenottajien, ELY-keskuksen, pohjavesialueella toimivien tahojen sekä maanomistajien kanssa vapaaehtoisuuteen perustuen. Etelä-Savossa on laadittu 38 suojelusuunnitelmaa. Luettelo Etelä-Savon pohjavesialueiden suojelusuunnitelmista löytyy –verkkosivuilta:

https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesiensuojelu/Pohjaveden_suojelu/Pohjavesialueen_suojelusuunnitelma

Pohjavesialueita koskevista rakenne- ym. selvityksistä löytyy lisätietoa GTK:n palvelusta: https://lahde.gtk.fi/

Etelä-Savossa esitetään 3. vesienhoitokaudelle pohjavesialueen suojelusuunnitelman laatimista Mikkelin Kauriansalmen pohjavesialueelle. Lisäksi esitetään pohjavesialueen suojelusuunnitelman päivittämistä yhteensä 9 pohjavesialueelle, jotka ovat Mikkelin Hanhikangas, Porrassalmi ja Pursiala, Juvan Hatsola ja Rapionkangas, Pieksämäen Naarajärvi, Rantasalmen Ruutanaharju, Hirvensalmen Vilkonharju sekä Savonlinnan Punkasalmi. Toimenpidemäärät arvioituine kustannuksineen on esitetty taulukossa 10.

Pohjavesialueiden rakenneselvitysten ja virtausmallien laadintaa jatketaan kolmannella kaudella. Tavoitteena on, että rakenneselvitys ja virtausmalli laaditaan ensisijaisesti huonossa tilassa oleville riskialueille. Rakenneselvitys ja virtausmalli tuottavat tarkan ja tärkeän yleistiedon pohjavesialueesta, jota viranomaiset voivat hyödyntää kaikissa pohjaveden suojeluun liittyvissä asioissa. Rakenneselvitys ja virtausmalli ovat myös olennainen pohjatieto varsinkin vedenhankintaa varten tärkeillä pohjavesialueilla.

Kolmannella vesienhoitokaudella pohjavesialueen tai sen osan rakenneselvitystä/mallinnusta esitetään 5 pohjavesialueelle: Juvan Hatsola ja Rapionkangas, Savonlinnan Punkasalmi, Rantasalmen Ruutanaharju sekä Hirvensalmen Vilkonharju. Kaikki em. pohjavesialueet on määritelty riskialueiksi ja lisäksi Punkasalmen kemiallinen tila on määritelty huonoksi. Toimenpidemäärät arvioituine kustannuksineen on esitetty taulukossa 10.

Taulukko 10. Pohjavesien suojelusuunnitelmia ja selvityksiä koskevat vesienhoitotoimenpiteet Etelä-Savossa kaudella 2022–2027.