14.3.4 Turvetuotanto

Ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaan kaikkeen turvetuotantoon tarvitaan ympäristölupa. Etelä-Savossa on tuotannossa tai tuotantokunnossa nykyisin 18 turvetuotantoaluetta, joiden yhteispinta-ala oli vuonna 2019 vajaat 2200 ha. Edellä mainittujen lisäksi Puulan Siikaveteen laskevalla Kälkäjoen valuma-alueella Keski-Suomen puolella sijaitsee neljä Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta: Rääsy-, Havu-, Pihlas- ja Mesiänsuo. Niiden tuotannossa tai tuotantokunnossa oleva yhteisala oli vuonna 2019 noin 340 ha. Vastaavasti Pohjois-Savon puolella Joroisissa sijaitsee HK-Energia Oy, Linturahkan ja Kaskisuon sekä Partasen saha Ky Kaskisuon turvetuotantoalueet, jotka laskevat Etelä-Savon puolelle Pahakkalanjoen-Tuusjärven valuma-alueella.

Taulukkoon 33 on koottu turvetuotannon arvioitu tilanne ja vesiensuojelun taso Etelä-Savossa vuonna 2019. Tietojen lähteenä on käytetty ympäristönsuojelun tietojärjestelmää (YLVA). Arviointiin on osallistunut VAPO Oy omien turvetuotantoalueidensa osalta sekä Keski-Suomen ELY Kälkäjoen valuma-alueen osalta.

Viime vuosina turvetuotannon pinta-ala on vähentynyt, kun useita alueita on poistunut tai poistumassa tuotannosta. Uusien nostoalojen käyttöönotto on saanut voimakasta vastustusta haitankärsijöiden taholta. Lähes kaikki ympäristöluvat ovat käyneet valitustiet Vaasan hallinto-oikeudesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tällä hetkellä ainoa vireillä olevia ympäristölupahakemus on Mikkelin Haukivuoren Emostensuo (Kyyvesi).

Ympäristönsuojelulaki edellyttää luvanvaraisilta toiminnoilta parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja parhaan käytännön periaatteen (BEP) soveltamista. Turvetuotantoalueilla BAT määritellään tapauskohtaisesti ottaen huomioon tuotantoalueen erityisolosuhteet sekä jäljellä oleva käyttöikä. Tuotantoalueen eristysojitus, sarkaoja-altaat, lietteenpidättimet sekä mitoitusohjeet täyttävät laskeutusaltaat padottavine rakenteineen ja pintapuomeineen kuuluvat kaikkien turvetuotantoalueiden vesiensuojelun perusrakenteisiin. Vesiensuojelun perusrakenteiden lisäksi turvetuotannossa tarvitaan tehokkaampia vesien käsittelymenetelmiä. Vallitsevan oikeuskäytännön perusteella uusilla tuotantoalueilla parasta käyttökelpoista tekniikkaa ovat ympärivuotinen pintavalutus, ympärivuotinen kemikalointi tai näiden yhdistelmä. Vesiensuojelutoimet ja niiden tehostamistarve ratkaistaan tapauskohtaisesti lupamenettelyn yhteydessä ottaen huomioon myös sekä tuotantoalueen ja sen vaikutusalueen erityispiirteet kuten esimerkiksi Natura-alueet.

Etelä-Savossa turvetuotannon vesiensuojelutekniikan taso on noussut etenkin toisella vesienhoitokaudella 2010–2015. Lähes kaikilla turvetuotantoalueilla on nykyisin vesiensuojelurakenteena joko ympärivuotinen pintavalutuskenttä tai kemiallinen käsittely.

ELY-keskuksen rooli ympäristölupahakemusten käsittelyssä on lausua yleisen edun kannalta mielipide ja esittää vaatimus luvan suhteen. Jokaisessa tapauksessa ELY-keskuksen vaatimus BAT-tekniikan käyttöön ottamisesta on ehdoton. Mikäli vastaanottava vesistö tai sen käyttö kärsisi huomattavasti, esimerkiksi vesistön luokitus muuttuisi hyvästä tyydyttäväksi, ei ELY-keskus ole puoltanut hanketta.

Taulukko 33. Toiminnassa olevat turvetuotantoalueet ja niiden vesiensuojelurakenteet vuonna 2019.

*Joroisissa sijaitsevat turvetuotantoalueet siirtyneet POSELYn toimialueelle vuonna 2021. Vaikutukset kohdistuvat Etelä-Savon puolelle, vesimuodostumat ESAELYn hallinnoimia

Ravinteiden, kiintoaineen ja humuksen vähentämisen kannalta tehokkaaksi ja lupaavaksi puhdistusmenetelmäksi on osoittautunut kemiallinen käsittely. Kemiallisen käsittelyn puutteena on kuitenkin käsittelystä aiheutuva happamuuden sekä mahdollinen raudan lisääntyminen. Ojittamattomat pintavalutuskentät on havaittu toimiviksi ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentäjinä, mutta ne eivät poista juurikaan veteen liuennutta humusta. Toteuttamiskelpoisuus riippuu paikallisista olosuhteista kuten sopivien alueiden löytymisestä. Ojitetut pintavalutuskentät toimivat vastaavalla tavalla, mutta tutkimuksissa osalta kentistä on huuhtoutunut humusaineita, rautaa ja fosforia. Pintavalutuskentät toimivat parhaiten kesällä, jolloin sillä tapahtuvat biologiset prosessit ovat tehokkaimmillaan.

Ympäristölupien lisäksi turvetuotannon haitallisia ympäristövaikutuksia vähennetään ja ennaltaehkäistään valtioneuvoston hyväksymillä ohjelmilla ja ohjeilla. Uudistetulla turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeella (Ympäristöministeriö 2015) pyritään edistämään lainsäädännössä ja erilaisissa valtioneuvoston ohjelmissa asetettujen turvetuotannon ympäristötavoitteiden toteutumista yhdenmukaisin menettelyin ja tulkinnoin. Vesiensuojelun tehostamisessa on tärkeää hyödyntää myös tutkimushankkeiden tuloksia hyvistä vesiensuojelukäytännöistä ja uusista vesiensuojelumenetelmistä.

Esitykset toimenpiteiksi

Turvetuotannon on arvioitu olevan merkittävä vesien tilaan vaikuttava paine 24 hyvää huonommassa tilassa olevista Etelä-Savon pintavesimuodostumista tai pintavesimuodostumista, joiden tila on riskissä heikentyä.

Esitykset toimenpiteiksi 2022–2027 kuvaavat vuoden 2019 tilannetta (taulukko 34)​. Lähes kaikki turvetuotannon vesiensuojelussa käytetyt toimenpiteet lukeutuvat muihin perustoimenpiteisiin. Turvetuotanto on luvanvaraista toimintaa ja sen ympäristöluvat perustuvat Suomen lainsäädännössä asetettujen velvoitteiden toteuttamiseen. Pintavalutuskentät ja kasvillisuuskentät poikkeavat toisistaan rakenteeltaan ja toimintaperiaatteiltaan ja myös erot puhdistustuloksissa ovat suuret. Pintavalutuskentät on jaettu samasta syystä ojittamattomiin ja ojitettuihin pintavalutuskenttiin.  Pintavalutuskentät ja kasvillisuuskentät sekä kosteikot tehdään nykyisin pääsääntöisesti ympärivuotisiksi.

Kolmannella vesienhoitokaudella ei ole näköpiirissä merkittävää vesiensuojelun tehostamista Etelä-Savon turvetuotannon vesien käsittelyssä. Keskeisimmät vesiensuojeluratkaisut on tehty jo aiemmin. Tulevaisuudessa tulisi kiinnittää huomiota häiriöpäästöjen hallintaan ylivirtaamatilanteissa sekä kemiallisen käsittelyn aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin.

Turpeennostoala on maakunnassa lähtenyt laskusuuntaan ja useita soita on poistumassa käytöstä 3. vesienhoitokauden alkupuolella. Vuoden 2021 jälkeen tuotannossa oleva kokonaisala Etelä-Savon maakunnassa on arvion mukaan hieman alle 1 500 ha. Tulevaisuudessa on tärkeää tuotantoalueiden jälkikäytön ohjaaminen ilmaston, vesistön ja monimuotoisuuden kannalta kestäviin ratkaisuihin.

Taulukko 34. Turvetuotannon vesienhoitotoimenpiteet Etelä-Savossa kaudella 2022–2027.

*Määrä sisältää Keski-Suomessa Kälkäjoen valuma-alueella sijaitsevat turvetuotantoalueet sekä Pohjois-Savoon vuonna 2021 siirtyneet, Joroisissa sijaitsevat turvetuotantoalueet

Turvetuotannon vesienhoidon toimenpiteistä, ohjauskeinoista sekä toteutus- ja seurantavastuista kaudelle 2022–2027 löytyy lisätietoa Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmista. Turvetuotannon vesienhoidon suunnittelua koskeva ohje löytyy internetistä: http://www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas.