7.1 Pohjavesien tilan seuranta

Seurannan periaatteet

Vesienhoidosta annetun asetuksen (1040/2006) mukaisesti seurantaohjelmassa on oltava riittävästi seurantapaikkoja, jotta pohjavesien tila ja tilan luontainen tai ihmisen toiminnasta aiheutuva lyhyen ja pitkän ajan vaihtelu voidaan arvioida luotettavasti. Jos on mahdollista, että pohjaveden hyvää tilaa ei saavuteta, seurantapaikat, -tekijät ja -tiheys on valittava siten, että voidaan selvittää, miten vedenotto, muu ihmisen toiminta ja pohjaveden purkautuminen vaikuttavat pohjaveden tilaan.

Seurannan tavoitteena on pystyä arvioimaan laaja-alaisen ihmisen toiminnan aiheuttaman paineen pitkäaikaisvaikutukset pohjaveden tilaan ja vertaamaan sitä pohjaveden tilaan luonnonoloissa (perusseuranta). Jos on mahdollista, että pohjavesi ei ole hyvässä tilassa, seurannalla tulee selvittää pohjaveden tila ja vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset tilan kehittymiseen (toiminnallinen seuranta).

Pohjavesien seurantaohjelmaan kuuluu pohjaveden määrällisen ja kemiallisen tilan seurantaa. Määrällisen tilan seuranta koostuu pohjaveden pinnankorkeuden ja otetun vesimäärän seurannasta. Määrällisen tilan arviointiin käytetään pohjavesimuodostumasta otetun pohjaveden kokonaismäärän suhdetta arvioituun kyseisellä alueella muodostuvan uuden pohjaveden määrään. Lisäksi pohjavedenpinnan korkeuden muutoksia tarkastellaan ottaen huomioon myös luonnollisen pohjavedenpinnan korkeusvaihtelut. Kemiallisen tilan seuranta koostuu sekä laadun perusseurannasta että toiminnallisesta seurannasta. Kemiallisen tilan arviointi perustuu analyysituloksiin, joista tulee käydä ilmi mahdollisesti pohjaveden ympäristölaatunormien ylittävät pitoisuudet.

Seurantaohjelma koostuu sekä viranomaisseurannasta että toiminnanharjoittajien suorittamasta tarkkailusta. Pohjaveden määrällisen tilan seurantaverkko on suunniteltava siten, että pohjavesimuodostumien tai -muodostumaryhmien määrällisestä tilasta saadaan luotettavaa tietoa mukaan lukien käytettävissä olevien pohjavesivarojen arvioiminen.

Suomessa ympäristöhallinnon seurantapaikat sijaitsevat pääosin luonnontilaisilla alueilla, ja niistä saadaan kattava kuva luonnontilaisten alueiden pohjaveden laadun ja pinnan korkeuden pitkäaikaisvaihteluista. Pinnan korkeutta mitataan ympäristöhallinnon 80 seuranta-asemalta yhteensä noin 600 seurantaputkesta kaksi kertaa kuukaudessa. Seurannassa on mahdollista hyödyntää pohjavesialueiden ryhmittelyä. Pohjaveden laadun taustapitoisuutta seurataan noin 50 seuranta-asemalta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Seuranta tapahtuu pääosin lähteistä. Seuranta-asemat kuuluvat perusseurantaverkostoon. ELY-keskusten liikennevastuualueet ovat seuranneet alueellaan liukkaudentorjunnan vaikutuksia pohjaveden kloridipitoisuuteen vuodesta 2001 lähtien. Rata-alueiden pohjavesiseurannoista vastaa Traficom. Lentoasemien pohjavesiseurannoista vastaa puolestaan Finavia. Seurantapaikkoja on tänä aikana muokattu, mutta keskimäärin seurantaa tehdään noin 200 pohjavesiputkesta. Suurin osa toiminnanharjoittajien toteuttamasta perusseurannasta liittyy vedenottamoiden velvoitetarkkailuun. Velvoitetarkkailut pitävät sisällään pohjavedenpinnan korkeuden ja vedenottomäärien seurantaa sekä pohjaveden laadun tarkkailua vedenottamon kaivosta ja nykyisin usein myös pohjavesialueelta. Toiminnanharjoittajat tekevät myös maa-ainestenottolupiin sekä ympäristölupiin liittyvää seurantaa.

Seurantaohjelman tavoitteena on saada selville pitoisuustrendit huonoon tilaan luokitelluilla alueilla ja varmistaa, ovatko hyvässä tilassa olevat riskialueet säilyneet hyvässä tilassa. Lisäksi tulee saada riittävästi laatutietoa selvitystarvealueiden luokittelua varten. Tavoitteena on lisätä pohjaveden luontaisten taustapitoisuuksien seurantaa myös pohjavesialueiden ulkopuolella.

Pohjavesien seurantaohjelma Etelä-Savossa

Määrällisen seurannan piirissä on ollut vuosina 2017–2019 kaikkiaan 763 seurantapaikkaa yhteensä 85 pohjavesialueella (kuva 10). Kemiallisen tilan perusseurantaa on tehty 59 pohjavesialueella yhteensä 219 seurantapaikassa (kuva 11). Toiminnallista seurantaa on tehty 10 pohjavesialueella 152 seurantapaikassa. Valtaosa seurantapaikoista sijaitsee Mikkelin Hanhikankaan ja Pursialan pohjavesialueilla.

Rautatiealueiden pohjavesiseurannoista vastaa Traficom, maanteiden kloridiseurannoista alueellisten ELY-keskusten L-vastuualueet. Vedenoton velvoitetarkkailut pitävät sisällään pohjavedenpinnan korkeuden sekä vedenoton määrän seurantaa. Vedenottamoilla seurataan myös pohjaveden laatua vedenottamon kaivoista tai raakavedestä valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Myös toiminnanharjoittajien maa-aineslupiin ja ympäristölupiin sisältyy seurantaa pohjaveden pinnankorkeuden tai laadun osalta. Toiminnallista seurantaa suoritetaan pääsääntöisesti pohjavesimuodostumissa, joilla ei vallitse hyvä kemiallinen tila tai tilatavoitteiden saavuttaminen on epävarmaa ts. riskipohjavesialueiksi nimetyillä pohjavesimuodostumilla. Toiminnallisen seurannan tarkoituksena on tunnistaa pohjavettä pilaavien aineiden merkitykselliset ja nousevat trendit, jotka tulee toimenpiteiden avulla kääntää laskeviksi. Kunkin alueen kohdalla tunnistetaan erikseen ympäristöä pilaavat aineet pohjaveden laadulle riskiä aiheuttavan toiminnan tai olemassa olevien seurantulosten perusteella. Näitä aineita seurataan seurantaohjelman puitteissa. Toiminnallista seurantaa toteutetaan pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Valittua seurantatiheyttä voidaan muuttaa, mikäli se koetaan pohjaveden laatuun kohdistuvien uhkien perusteella aiheelliseksi. Kaikki seuranta- ja tarkkailutulokset tallennetaan POVET-tietojärjestelmään.

Kuva 10. Pohjavesien määrällisen tilan luokittelussa käytetty seurantaverkko Etelä-Savossa.

Kuva 11. Pohjavesien kemiallisen tilan luokittelussa käytetty seurantaverkko Etelä-Savossa.

Pohjavesien seurannan kehittäminen

Pohjavesiseurantojen lisäämiselle on Etelä-Savossa selvä tarve. Selvitystarvealueilla (1 kpl) suunnitellaan riskiperusteinen näytteenotto siten, että jokaiselta alueelta saadaan vähintään neljä näytteenottokertaa ennen seuraavaa tila-arviointia. Analyysit valitaan tapauskohtaisesti. Riskialueilla (6 kpl), joiden tila on hyvä, suunnitellaan riskiperusteinen näytteenotto siten, että jokaiselta alueelta saadaan vähintään neljä näytteenottokertaa ennen seuraavaa tila-arviointia. Analyysit valitaan tapauskohtaisesti. Tiedon saannissa hyödynnetään lisäksi mahdollisimman paljon toiminnanharjoittajien seurantojen ja tarkkailujen tuloksia. Huonossa tilassa olevilla riskialueilla (4 kpl) suunnitellaan riskiperusteinen näytteenotto siten, että jokaiselta alueelta saadaan pitoisuustrendit luotettavasti arvioitua kunkin pilaavan aineen osalta. Tiedon saannissa hyödynnetään mahdollisimman paljon toiminnanharjoittajien seurantojen ja tarkkailujen tuloksia. Analyysit valitaan tapauskohtaisesti. Jos riskien perusteella arvioiduissa oleellisissa kohdissa aluetta ei ole näytteenottopistettä (havaintoputki tai kaivo), asennetaan tarvittavat uudet putket. Lisäksi varaudutaan uusien selvitystarvealueiden ilmaantumiseen.

Olemassa olevien automaattilaitteistojen seurantaa jatketaan. Pohjaveden laatua seurataan vuosittain päivitettävän seurantaohjelman mukaisesti ja tarvittaessa otetaan lisänäytteitä.

Pohjaveden laadun taustapitoisuutta seurataan noin kuudelta seuranta-asemalta vähintään neljä kertaa kuusivuotisella ohjelmakaudella. Asemien edustavuus taustapitoisuuden suhteen on viime vuosikymmeninä merkittävästi heikentynyt, jonka vuoksi on etsitty uusia seuranta-alueita luonnonsuojelualueilta. Jotta pohjaveden taustapitoisuuksista saataisiin parempi kuva, tulisi seurannan piiriin saada 1–2 uutta luonnonsuojelualueilla sijaitsevaa seurantapaikkaa. Uusien luonnontilaisten kaltaisten seurantapaikkojen löytäminen on kuitenkin vaikeaa.