-
- 5 Tarkasteltavat pohjavedet
- 6 Pohjaveden tilaan vaikuttava toiminta
- 7 Pohjavesien seuranta, riskinarviointi ja tilan luokittelu
- 8 Pohjaveden tilan parantamistarpeet
- 9 Pohjavesiä koskevat toimenpiteet
-
- 10 Tarkasteltavat pintavedet
- 11 Pintavesien tilaa muuttava toiminta
- 12 Pintavesien seuranta ja tilan luokittelu
- 13 Vesien tilan parantamistarpeet
- 14 Pintavesiä koskevat toimenpiteet
3.6. Liikenne
Maakunnan valtateistä vilkkain on 5-tie, joissa liikennemäärä on ollut jaksolla v. 2019 keskimäärin 5 000–11 000 ajoneuvoa / päivä riippuen tieosuudesta (Väylävirasto). Mikkelin ja Savonlinnan (vt 14) välillä liikennemäärät ovat olleet vastaavasti 2 000–5 000 ajoneuvoa. Viitostien perusparannus Pertunmaan ja Mikkelin välillä on valmistunut jo aiemmin ja viime vuosina myös Mikkelin kaupunkialueen osuus on valmistunut. Parannustyö on meneillään Mikkelin ja Juvan välisellä osuudella. Viitostien parannusten myötä ajoneuvoliikenne nopeutuu ja muun muassa raskaan liikenteen onnettomuusriskit pienenevät. Viitostie on koko Itä-Suomen vaarallisten aineiden kuljetusten pääväylä.
Alempiasteisen tieverkon kunto ei ole esim. teollisuuden raaka-ainehuollon tai matkailun kehittämisen näkökulmasta riittävällä tasolla (Etelä-Savon maakuntaliitto 2020). Maito-, raakapuu- ja bioenergiakuljetukset ovat Itä-Suomelle tyypillisiä ja lisääntyviä kuljetuksia, jotka käyttävät väyläverkkoa myös pääteiden ulkopuolella. Näiden kuljetusten määrittämä palvelutaso riittää maaseudulla myös muille kuljetuksille sekä vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden henkilöautomatkoille. Monipuoliset liikennepalvelut ja riittävät tietoliikenneyhteydet ovat välttämättömät elinkeinoelämän ja asukkaiden arjen kannalta.
Savonlinnan ohitusväylän käyttöönoton (2012) myötä erityisesti raskas liikenne on ohjautunut pois Savonlinnan keskustasta. Uudet sillat keskustan molemmin puolin helpottavat vesi- ja tieliikenteen risteämistä.
Savonlinnan syväväylän siirto Savonlinnan Kyrönsalmesta lännemmäksi Laitaatsalmeen on valmistunut 2019. Kyrönsalmen väylä on ollut alusliikenteelle onnettomuusaltis ja hankalasti navigoitava.
Tavaraliikenne Saimaan kanavan kautta on ollut suurimmillaan 2,4 miljoonaa tonnia vuonna 2004. Tavaraliikenne on vaihdellut 2010 luvulla 1,2–1,8 miljoonan tonnin välillä (https://www.traficom.fi/fi/tilastot). Saimaan koko tavarakuljetuksista suurin osa on ollut raakapuuta, raakamineraaleja, kemikaaleja ja lannoitteita sekä metsäteollisuustuotteita. Tavaraliikenteestä noin kolmasosa on kulkenut Etelä-Savon satamiin tai maakunnan läpi Pohjois-Savoon tai Pohjois-Karjalaan vuonna 2018. Saimaan sisäistä alusliikennettä oli 2010-luvulla 0,3–0,6 miljoonaa tonnia ja raakapuun uittoa 0,25–0,58 miljoonaa tonnia.
Onnettomuuksien ehkäisyä ja öljyntorjuntaa on tehostettu viime vuosina. Saimaan syväväylälle on laadittu öljyntorjunnan toimintamalli (Halonen ym. 2018), jossa on kuvattu muun muassa alusöljyvahingon riskitarkastelu, öljyn leviämisen arviointi, syväväylän riskipaikat ja tapahtuneet onnettomuudet. Öljyntorjuntaharjoituksia järjestetään Saimaan vesistöalueella lähes vuosittain.