6.9 Vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen

Vesilain pohjaveden muuttamiskielto ja vedenoton luvanvaraisuus vähentävät pohjavedenoton riskejä pohjaveden hyvälle tilalle. Pohjaveden muodostumiseen nähden liiallinen pohjavedenotto voi kuitenkin aikaansaada pohjavedenpinnan alenemisen ja lisäksi heikentää veden laatua. Liian voimakkaan vedenoton on todettu pilaavan pohjaveden laatua noin kymmenellä pohjavesialueella Suomessa. Suurimmassa osassa näistä laadun heikkeneminen johtui huonolaatuisen pintaveden rantaimeytymisestä. Etelä-Savossa yhdyskuntien vedenoton on arvioitu aiheuttavan riskin kahdella pohjavesialueella.

Pohjavedenoton seurauksena tapahtuva vedenpinnan lasku ja virtaaman väheneminen voi olla haitallista pienille vesistöille sekä pohjavedestä riippuvaisille lähde- ja suoekosysteemeille. Vedenoton vaikutukset lajistoon ovat yleensä suurimpia lähde-elinympäristöissä. Myös tekopohjaveden muodostamisella voi olla vaikutuksia alueen luontoon. Tekopohjavettä muodostetaan imeyttämällä pintavettä maaperään, jolloin imeytyvä vesi puhdistuu maaperässä vajovesivyöhykkeessä ja erityisesti pohjavesivyöhykkeessä. Pintavettä voidaan imeyttää maaperään joko sadettamalla, imeytysaltaiden kautta tai imeytyskaivoista.

Etelä-Savon yhdyskuntien pohjavedenottamot on koottu taulukkoon 5. Suurimmat vedenkäyttäjät Etelä-Savossa ovat Mikkeli (noin 8 300 m³/d), Pohjois-Savon puolella sijaitseva Varkaus, jonka vedenottamo on Pieksämäellä (noin 4 900 m³/d), Savonlinna (noin 4 700 m³/d) sekä Pieksämäki (noin 3 100 m³/d). Keskimääräiset vuosittaiset pohjavedenottomäärät on esitetty taulukossa 5. Etelä-Savossa käytetään talousvetenä pääasiassa pohjavettä ja tekopohjavettä. Ainoastaan Savonlinnan kaupunki käyttää Haapaveden pintavettä.

Etelä-Savossa vesihuoltolaitosten jakamasta talousvedestä (n. 7,35 milj. m³ vuodessa (tai n. 20 100 m³/d)) n. 84 % on pohjavettä (taulukko 5). Vesihuollosta vastaavia vesihuolto-organisaatioita Etelä-Savossa on 54 kpl. Alueen reilusta 133 000 asukkaasta noin 110 000 (84 %) on liittynyt kunnallisiin vesilaitoksiin ja vesiosuuskuntiin (mukana sekä kunnalliset että vesiosuuskunnat). Omatoimisen vedenhankinnan varassa Etelä-Savossa on noin 23 000 asukasta, jotka käyttävät pohjavettä omista talousvesikaivoistaan, jotka ovat pääasiassa maaperän pohjavesikaivoja ja kallioporakaivoja.

Varkauden seutu ottaa pääosan talousvedestään Etelä-Savon puolelta Pieksämäen ja Joroisten Tervaruukinsalon pohjavesialueelta. Yli 10 m³/d vettä ottavia pohjavedenottamoita on Etelä-Savossa 62 kpl, joilla noin 70 % vedenottolupa. Lisäksi Etelä-Savossa on vedenottolupa vielä yhdelle rakentamattomalle pohjavedenottamolle. Etelä-Savon yhdyskuntien vedenottamot on esitetty kuvassa 9. Maakunnassa on varsinaisia tekopohjavesilaitoksia Mikkelin Pursiala ja Kangasniemen Pohjaniemi. Pienimuotoista pintaveden imeyttämistä harjuun tehdään myös Juvan Hatsolan sekä Enonkosken Pahkajärven vedenottamoilla.

Mahdollisia riskejä Savonlinnan pintavedenotolle ovat alueella kulkeva Saimaan syväväylä sekä noin 90 kilometriä pohjoiseen sijaitseva Varkauden puunjalostusteollisuus. Vääräsaaren pintavedenpuhdistamon raakavettä tarkkaillaan vesinäyttein valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Savonlinnan kaupungilla on suunnitelmissa lisätä pohjaveden käyttöä.

Mikkelin Pursialan tekopohjavesilaitoksella Kattilanlahden pintavettä imeytetään kahdelle allasimeytysalueelle Moisioon ja Kaihunharjulle. Lisäksi vedenottamolle rantaimeytyy Kattilanlahden vettä. Kattilalahden vettä seurataan vuosittain tarkkailuohjelman mukaisesti. Kangasniemen Pohjaniemen tekopohjavesilaitos otettiin käyttöön vuonna 2005. Pohjaniemen alueelle sadetetaan Puulaveden vettä. Imeytynyt vesi pumpataan ylös kolmesta siiviläputkikaivosta. Sadetettavaa vettä tarkkaillaan valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Pieksämäki tuotti aikaisemmin osan talousvedestään Tuopunkankaan tekopohjavesilaitoksella, jossa Iso-Tuoppu-järvestä pumpattavaa pintavettä imeytettiin sadettamalla harjuun. Matoniemen pohjavedenottamon käyttöönoton vuoden 2009 jälkeen imeytystä ei ole enää tehty Tuopunkankaalla.

Rantaimeytymistä arvioidaan tapahtuvan noin 30 pohjavedenottamolla Etelä-Savossa. Pintaveden seurantaa ei niissä tehdä erikseen. Pieksämäen Matoniemen pohjavesilaitoksessa seurataan veden laatua Hiidenlammessa, josta tapahtuu rantaimeytymistä.

Taulukko 5. Yhdyskuntien pohjavedenoton määrä Etelä-Savossa vuonna 2020 (Vesihuollon tietojärjestelmä VEETI). Kaikkien vedenottamoiden ottomääriä ei ole saatavilla.

*Varkauden Syvänsin pohjavedenottamo on Pieksämäen luvuissa mukana

Kuva 9. Yhdyskuntien vedenottamot Etelä-Savossa.