3.4. Teollisuus ja energian tuotanto
Teollisuus
Teollisuuslaitosten osalta ei Etelä-Savossa ole tiedossa vesistökuormituksen kannalta merkittäviä muutoksia lähivuosina. Merkittävää vesistökuormitusta lisäävää teollisuutta ei maakuntaan olla lähitulevaisuudessa perustamassa. Muutoksia voi aiheutua muun muassa teollisuuden tuotannon rationalisoinnista sekä tuotantosuuntien muutoksista. Pienteollisuuden osalta jätevedet johdetaan yleisimmin esikäsiteltyinä kunnallisille jätevedenpuhdistamoille. Näiden riskinä voivat olla tuotantohäiriöt tai vuodot, jotka voivat aiheuttaa päästöjä viemäriverkostoon ja häiritä siten puhdistusprosesseja. Riskinä voivat myös olla vuodot ympäristöön tai suoraan vesiin mutta näiden ehkäisyyn on kiinnitetty huomiota jo lupaharkinnassa.
Energian tuotanto
Energiantuotannon vesistövaikutukset liittyvät lähinnä vesivoimantuotantoon, turvetuotantoon ja voimalaitosten jäähdytysveden ottoon. Myös perinteisten voimalaitosten toistuvien (1–10 vuoden välein) huoltotoimenpiteiden peittausvedet voivat sisältää vesiympäristölle haitallisia aineita ja pitoisuuksia.
Sähkönkulutuksen kasvu ja ilmaston muutos voi lisätä paineita vesivoiman lisärakentamiselle sekä tehokkaammalle käytölle jo rakennetuissa vesistöissä. Pienvesivoiman rakentamishalukkuus voi lisääntyä, vaikka rakentamaton vesivoimapotentiaali maakunnan alueella on pieni.
Ilmastonmuutos lisää tarvetta kehittää ja ottaa käyttöön uusiutuvan energiantuotannon ratkaisuja. Biopolttoaineiden yleistyminen voi vaikuttaa vesien tilaan epäsuorasti vesistökuormitusta vähentämällä. Energiakasvien viljely voi korvata turvetta ja esim. biokaasuntuotanto jätevesilietettä ja karjanlantaa mädättämällä voi suoraan vähentää vesistöön joutuvia ravinteita mm. mahdollisuus valita maanparannusaineen suotuisin levittämisajankohta paranee ja keinolannoitteiden käyttö vähenee.
Turpeen tuotantopinta-ala on Etelä-Savossa ja koko Suomessa vähenemässä, mikä johtuu erityisesti energiaturpeen käytön vähenemisestä viime vuosina. Lopettaneiden tai jälkihoitoon siirtyneiden tuotantoalueiden kokonaisala on ollut Etelä-Savossa vuonna 2020–2021 yhteensä n. 485 ha, joka on n. 23 % tuotannossa olevasta kokonaisalasta (v. 2019 lopussa) Etelä-Savon alueella. Lisäksi maakuntarajojen muutoksista johtuen vuoden 2021 alusta Etelä-Savon alueelta on siirtynyt Pohjois-Savon maakuntaan yhteensä 188 ha tuotantoalaa, joista vuoden 2020 aikana tuotanto on päättynyt yhteensä 96 ha alueelta. Vuoden 2021 jälkeen tuotannossa oleva kokonaisala Etelä-Savon maakunnassa on arvion mukaan hieman alle 1 500 ha.
Energiaturpeella on nähty edelleen olevan merkitystä etenkin huolto- ja toimitusvarmuuspolttoaineena. Turpeen kysyntä kasvualustatuotteisiin sekä kiinnostus korkeamman jalostusasteen käyttökohteisiin, kuten esimerkiksi aktiivihiileen, on kasvussa.
Suomi on asettanut tavoitteeksi hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Etelä-Savon energiantuotantoyhtiöistä Etelä-Savon Energia on tehnyt periaatepäätöksen turpeen käytöstä luopumisesta vuoteen 2035 mennessä.
Kaivostoiminta
Tällä hetkellä maakunnassa on toiminnassa kolme kaivokseksi luokiteltavaa kohdetta. Pieksämäen Ankeleessa louhitaan kalsiummagnesiumkarbonaattia. Mäntyharjun Partsimaalla toimii Lehlammen louhos, josta louhitaan teollisuusmineraali oliviinia. Savonlinnan Savonrannan Rönkönvaaralla toimii pieni, kaivokseksi luokiteltava vuolukivilouhos. Näistä kohteista ei ole todettu olevan vesistövaikutuksia.
Vanhoja, lopetettuja kaivosalueita ovat Pieksämäen Hällinmäki, Enonkosken ja Savonlinnan rajalla sijaitseva Laukunkangas sekä Kerimäen Hälvälä. Hällinmäellä ja Laukunkankaalla sijaitsee suljettu rikastushiekka-allas.
Maakunnan alueella on viime vuosina tehty malminetsintää mm. Savonlinnan, Rantasalmen, Juvan, Mikkelin ja Pieksämäen alueilla. Mihinkään tutkittuun kohteeseen ei ole tässä vaiheessa päätetty perustaa kaivosta.
Alkuvaiheen tutkimusten osalta maakunnassa on useita voimassa olevia varausilmoituksia ja vireillä olevia varausilmoitushakemuksia, joista osa sijaitsee vesistöjen kuten Puulan ja Saimaan läheisyydessä. Tarkemmin kaivoslain mukaisiin hakemuksiin ja päätöksiin voi tutustua Tukesin ja GTK:n ylläpitämässä karttapalvelussa: http://gtkdata.gtk.fi/kaivosrekisteri.
