7.3 Merkittävien paineiden tunnistaminen ja riskialueeksi nimeäminen

Pohjavesialueiden merkittävien paineiden tunnistaminen ja riskialueeksi nimeäminen tehtiin ELY-keskuksessa valtakunnallisen ohjeen mukaisesti. Ohjeistus löytyy internetistä http://www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas suunnitteluoppaasta Merkittävien tilaa heikentävien tekijöiden tunnistaminen pohjavesissä – Vesienhoidon suunnittelu vuosille 2022–2027.

Pohjavesialueilla voi sijaita monenlaisia toimintoja, joista aiheutuu pohjaveden laadun ja määrän heikkenemistä tai tilan heikkenemisen riskiä. Kokonaisriski arvioidaan kaikkien tilaa heikentävien tekijöiden perusteella samaa asteikkoa käyttäen. Riskin suuruus arvioidaan asteikolla 1–3 ja pohjavesialue nimetään riskialueeksi vain silloin, kun kokonais­riskiksi on arvioitu kolme (3).

Pohjavesialueilla voi sijaita monenlaisia toimintoja, joista aiheutuu pohjaveden laadun ja määrän heikkenemistä tai tilan heikkenemisen riskiä. Kokonaisriski arvioidaan kaikkien tilaa heikentävien tekijöiden perusteella samaa asteikkoa käyttäen. Riskin suuruus arvioidaan asteikolla 1–3 ja pohjavesialue nimetään riskialueeksi vain silloin, kun kokonais­riskiksi on arvioitu kolme (3).

Edellisellä suunnittelukierroksella riskialueiksi nimetyt pohjavesimuodostumat tarkistettiin ja niiden tilaa heikentävien tekijöiden pisteytys päivitettiin. Tulokset tallennettiin POVET-pohjavesitietojärjestelmän Riskitekijöiden arviot – sovelluksella. Paineet arvioitiin kaikille 1 ja 2 luokan pohjavesialueille 12 riskitekijän osalta: maa- ja metsätalous, asutus ja maankäyttö, teollisuus ja yritystoiminta, liikenne ja tienpito, kuljetukset maa- ja rautateillä, maa-aineksen otto, ilmansaasteet, pilaantuneet maa-alueet, muu kemialliseen tilaan vaikuttava toiminta, historiallinen pilaantuminen, pohjaveden otto sekä muu määrälliseen tilaan vaikuttava toiminta. Kunkin riskitekijän aiheuttaman riskin suuruus pisteytettiin 4-portaisella asteikolla: 0 ei riskiä, 1 vähäinen riski, 2 kohtalainen riski ja 3 riski on suuri.

Pohjavesialueen kokonaisriskin arvioinnissa käytettiin seuraavia kriteerejä: kokonaisriskiksi arvioitiin 3, jos pohjavesimuodostuman alueella oli yksikin luokan 3 riskitekijä tai useita luokan 2 riskitekijöitä, joiden yhteisvaikutuksen voitiin katsoa vastaavan luokan 3 riskitekijää. Yhteenveto riskinarvion tuloksista on esitetty taulukossa 6, johon on koottu lukumäärät pohjavesialueista, joilla riskitekijöiden suuruus on arvioinnin mukaan ollut 2 tai 3.

Paineiden arvioinnissa hyödynnettiin mm. Hertan pohjavesitietojärjestelmää (POVET), CORINE Land Cover-aineistoa, maaperän tilan tietojärjestelmää (MATTI), valvonta- ja kuormitustietojärjestelmää (VAHTI/YLVA), Vesihuollon tietojärjestelmää (VEETI), maa- ja metsätaloushallinnon tietopalvelukeskuksen (TIKE) maatilatietokantaa sekä maanmittauslaitoksen uusimpia ilmakuvia.

Taulukko 6. Merkittävimmät pohjavesialueiden riskinaiheuttajat Etelä-Savon pohjavesialueilla (POVET 10/2021). Riskinaiheuttajista ovat mukana kohteet, joissa riskin suuruus on kohtalainen tai suuri.

Paineiden tunnistamisen jälkeen tietyt kriteerit täyttävät pohjavesialueet nimettiin riskialueiksi. Kemiallisen tilan osalta riskialueet nimettiin seuraavin perustein:

1. Jos pohjavesimuodostuman veden laadussa todetaan asetuksen 1040/2006 liitteessä 7A lueteltujen aineiden osalta ympäristönlaatunormien ylityksiä yhdessä tai useammassa havaintopisteessä, on tällainen pohjavesialue aina riskialue. Tarkastelussa käytetään vesienhoidonsuunnittelujaksolla mitattujen pitoisuuksien vuosikeskiarvoja. Alueen riskialueeksi nimeämiseen riittää pohjaveden pitoisuuden vuosikeskiarvon ylittäminen ympäristönlaatunormin osalta yhdenkin vuoden osalta.

2. Vaikka ympäristönlaatunormeja ei vielä olisi ylitettykään, riskialueeksi tulee yleensä nimetä myös sellaiset pohjavesimuodostumat, joiden veden laadussa todetaan paikalliseen luonnontilaan nähden kohonneita pitoisuuksia sellaisten aineiden osalta, jotka esiintyvät pohjavedessä sekä luontaisesti että ihmistoiminnan seurauksena. Mikäli pitoisuuksissa on todettavissa nouseva trendi, tulee alue nimetä riskialueeksi.

3. Riskialueiksi nimetään aina sellaiset pohjavesimuodostumat, joissa todetaan ihmistoiminnasta peräisin olevia keinotekoisia orgaanisia yhdisteitä (pitoisuus ylittää määritysrajan). Epäorgaanisten aineiden osalta muodostuma nimetään riskialueeksi, kun pitoisuus pohjavedessä ylittää ohjeellisena arviointiperusteena käytettävän pitoisuuden ja kun nitraattipitoisuus on yli 15 mg/l.

4. Jos pohjavesimuodostuman veden laadussa todetaan torjunta-ainepitoisuuksia useasta eri havaintopaikasta tai toistuvasti yhdestä havaintopaikasta, kyseinen muodostuma voidaan nimetä riskialueeksi, vaikka pitoisuudet ovat alle ympäristönlaatunormin.

5. Riskialueiksi tulisi myös nimetä sellaiset muodostumat, joissa on todettu sellaisten aineiden pitoisuuksia, jotka ei luonnontilaisessa pohjavedessä esiinny eikä näille ole erikseen annettu ympäristönlaatunormeja vesienhoitoasetuksen liitteessä.

6. Jos pohjavedestä riippuvaisten pintavesien ja/tai maaekosysteemien tila on uhattuna ihmistoiminnasta aiheutuneen pohjaveden laadun takia, tulee kyseinen pohjavesialue nimetä riskialueeksi.

7. ELY-keskus voi harkintansa mukaan erityisten painavien syiden pohjalta nimetä riskialueiksi myös sellaisia pohjavesimuodostumia joiden veden laadusta ei ole pitoisuushavaintoja, mutta joilla on niin paljon ja niin merkittäviä riskitekijöitä että on ilmeistä, että muodostuman tilatavoitteiden saavuttaminen on uhattuna tai muodostuman pohjaveden tila ei mahdollisesti ole tarkastelu hetkelläkään hyvä. Tässä apuna on hyvä käyttää edellä selostettua ohjeistettua riskitekijöiden pisteytystä. Jos pohjavesimuodostuman kokonaisriskiksi saadaan paineiden (=riskitekijöiden) tunnistamisen seurauksena pisteytyksessä 3, voidaan pohjavesimuodostuma nimetä riskialueeksi.

Määrällisen tilan osalta riskialueiksi nimettiin ne pohjavesimuodostumat, joissa ihmistoiminnan aiheuttama muutos pohjaveden pinnan tasossa aiheuttaa paineita määrällisen tilan kannalta. Tämä voi johtua liiallisesta vedenotosta tai esimerkiksi ojitustoimenpiteistä. Jos yhdyskuntien vedenhankinta vaarantuu tai pohjavedestä riippuvaisten pintavesien ja/tai maaekosysteemien tila on uhattuna alentuneen pohjaveden pinnan tason takia, tulee kyseinen pohjavesialue nimetä riskialueeksi.

Vesienhoitosuunnitelmissa on nimetty selvityskohteiksi sellaiset pohjavesimuodostumat, joiden pohjaveden laadusta ei ollut riittävää tietoa todentamaan kyseisen alueen ihmistoimintojen vaikutus. Näiden muodostumien pohjaveden laadun selvittäminen on kirjattu toimenpideohjelmiin. Ensisijaisena tavoitteena on selvittää esim. seurantahankkeiden tai suojelusuunnitelmien avulla, onko selvityskohteiden pohjaveden laadussa havaittavissa ihmistoimintojen vaikutusta ja tämän avulla tehdä päätös riskialueeksi nimeämisestä. Jos kaikkien selvityskohteiden riskinalaisuutta ei saada selvitettyä, käsitellään ne edelleen vesienhoitosuunnitelmissa ja POVET-järjestelmässä selvityskohteina.

Etelä-Savon tärkeistä tai vedenhankintaan soveltuvista pohjavesialueista kymmenen nimettiin edellä selostetussa menettelyssä riskialueeksi (taulukko 8). Lisäksi Etelä-Savossa on yksi pohjavesialue, jonka pohjaveden laadusta ei ole vielä riittävästi tietoa tilan arvioimiseksi, vaikka alueella on pohjaveden tilaa uhkaavaa toimintaa (ns. selvityskohteet).

Merkittävimmät paineet pohjavedelle aiheutuvat em. tarkastelun perusteella pilaantuneista alueista, liikenteestä, asutuksesta, yritystoiminnasta, maa-ainesten otosta sekä maa- ja metsätaloudesta.

Maa-alueiden pilaantumisen takia on jouduttu sulkemaan muutamia vedenottamoita ja tehostamaan raakaveden käsittelyä. Pohjavesialueilla sijaitsee edelleen vanhaa teollisuutta ja yritystoimintaa sekä lukuisia lopetettuja kohteita, jotka vaativat selvittämistä tai kunnostamista. Pilaantuneiden maiden aiheuttamia ongelmia on erityisen paljon Mikkelin Pursialan ja Hanhikankaan pohjavesialueilla, joilta Mikkelin kaupunki ottaa pääosan vedestään.

Liikenteen ja tienpidon vaikutus pohjaveteen on vähitellen tapahtuva pohjaveden kloridipitoisuuden nousu. Lisäksi aikaisemmin on käytetty kasvinsuojeluaineita sekä teiden että rautateiden varsilla. Nykyisin kemiallisesta vesakontorjunnasta pohjavesialueilla on sekä tien- että radanpidossa luovuttu. Kuljetuksista aiheutuva uhka ovat liikenneonnettomuuksissa äkillisesti satunnaispäästönä maaperään ja pohjaveteen pääsevät haitalliset kemikaalit. Vaarallisten aineiden kuljetusonnettomuuksia tapahtuu muutamia vuosittain. Liukkaudentorjunnan aiheuttamaa suolaantumista on havaittu mm. Mikkelin Pursialan ja Kauriansalmen, Juvan Hatsolan ja Rapionkankaan sekä Pieksämäen Naarajärven pohjavesialueilla. Näiden pohjavesialueiden kautta kulkee suolattavia valtateitä.

Yleisimpiä uhkia asutuksessa ja maankäytössä ovat jätevesien käsittely ja johtaminen, maan alle paloturvallisuussyistä sijoitetut lämmitysöljysäiliöt sekä kasvinsuojeluaineiden aikaisempi käyttö eri toiminnoissa. Lisäksi rakentaminen ja maanpinnan peittäminen vähentää pohjaveden muodostumista, mikä aiheuttaa ongelmia myös pohjaveden laadulle uusiutumisen vähenemisen myötä.

Maa-ainestenotolla on vähitellen tapahtuvia pohjaveden laatua heikentäviä pitkäaikaisvaikutuksia. Lisäksi ottoalueiden oheistoiminnot saattavat lisätä suoraa pilaantumisriskiä. Maa-ainesten oton loputtua monessa kohteessa on kaavoitettu teollisuutta vanhoille ottoalueille, mikä lisää pilaantumisriskiä ja toisaalta vähentää pohjaveden muodostumista.

Peltoviljely, karjatalous ja osa metsänkäsittelymenetelmistä voivat olla uhkatekijöitä pohjavedelle, jos pelto- tai hakkuualueen osuus pohjavesialueen muodostumisalueesta on suuri. Riskin suuruuteen vaikuttaa myös pohjaveden virtauskuva. Esimerkkinä on Rantasalmen Ruutanaharjun pohjavesialue, jossa pohjaveden virtaus suuntautuu reunavyöhykkeellä olevilta pelloilta varsinaiselle pohjaveden muodostumisalueelle ja vedenottamolle.