-
- 5 Tarkasteltavat pohjavedet
- 6 Pohjaveden tilaan vaikuttava toiminta
- 7 Pohjavesien seuranta, riskinarviointi ja tilan luokittelu
- 8 Pohjaveden tilan parantamistarpeet
- 9 Pohjavesiä koskevat toimenpiteet
-
- 10 Tarkasteltavat pintavedet
- 11 Pintavesien tilaa muuttava toiminta
- 12 Pintavesien seuranta ja tilan luokittelu
- 13 Vesien tilan parantamistarpeet
- 14 Pintavesiä koskevat toimenpiteet
11.7 Vieraslajit
Rahtialusten painolastivesien mukana Saimaan kanavaa pitkin on saapunut Saimaan eliöstöön kuulumattomia vieraslajeja, kuten sammaleläimiä, villasaksirapuja ja siperiankatkoja. Esimerkiksi Haukivedellä on ollut useita havaintoja sammaleläimestä ja villasaksiravusta jo useana vuotena. Monet vieraslajit vaativat kuitenkin lisääntyäkseen suolapitoista vettä, mikä tekee niiden kotiutumisen Itämerta vaikeammaksi. Ongelmia voi aiheutua, jos vieraslaji kykenisi muodostamaan pysyvän kannan Saimaalla, jolloin se voisi kilpailla alkuperäislajien kanssa erityisesti ravinnosta ja lisääntymisalueista. Pectinatella-sammaleläimestä on saatu viime vuosina paljon kansalaishavaintoja. Lajin hyytelömäisistä kolonioista ei ole nykyisen tiedon mukaan esteettisen haitan ja kalastusvälineiden likaamisen lisäksi suurta harmia vesiekosysteemissä, mutta levittäytymistä ja vaikutuksia vesistöissämme olisi hyvä tutkia lisää.
Suurimmat ympäristömuutokset Vuoksen vesienhoitoalueen pintavesissä ovat aiheuttaneet yleisesti istutetut ja siirretyt täplärapu (Pacifastacus leniusculus) ja kirjolohi (Onchorhynchus mykiss). Täplärapu on levittäytymässä Saimaan alueelle tehdyistä istutuksista ja siirroista, ja luvattomuus aiheuttaa ongelmia näiden ilmiöiden hallinnassa. Rapujen istuttaminen on ollut sallittua vain muutamissa Mäntyharjun reitin vesissä sekä vuoden 2000 jälkeen koko Sysmän reitillä. Nykytiedon perusteella luvatta siirrettyjen täplärapujen hävittäminen suurjärviltä on jo mahdotonta, sillä täplärapuhavaintoja on kaikkialta Saimaan alueelta Haukivedelle asti ja Mäntyharjun reitin suurjärvistä etenkin Puulalla.
Täpläravun mukana leviää rapurutto, joka on luokiteltu erityisen haitalliseksi vieraslajiksi. Suomessa esiintyy kahta rapuruttotyyppiä, vanhempaa As ja uudempaa Ps1. Pysyvästi rapuruton vaivaamiin vesiin on istutettu täplärapua, joka sietää rapuruttoa jokirapua paremmin, mutta ruton saatuaan toimii sen kantajana. Koska useimmissa täplärapukannoissa on pysyvästi rapurutto, on vaarana, että se ennen pitkää leviää lähialueen jokirapuvesiin. Kansallisessa rapustrategiassa 2019–2022 (Erkamo ym. 2019) keskeisintä on jokirapukantojen säilyttäminen ja lisääminen sekä täplärapukantojen ja rapuruton leviämisen estäminen ja hallinta.
Ennaltaehkäisy on vieraslajien torjuntatoimena kustannustehokkainta, koska jo vakiintuneen vieraslajin hävittäminen voi olla mahdotonta tai ainakin erittäin kallista ja haitallista muulle vesien pieneliöstölle. Mahdollisia toimenpiteitä ovat Saimaan vesistössä muun muassa painolastivesien vaihto tai niiden puhdistaminen.
Kansallisen vieraslajistrategian (Maa- ja metsätalousministeriö 2012) tavoitteena on, että Suomessa olevien ja Suomeen mahdollisesti saapuvien haitallisten vieraslajien aiheuttama uhka ja haitta on minimoitu. Lisätietoa löytyy internetistä: https://mmm.fi/vieraslajit.