3.5. Asutus

Etelä-Savon aluerakenne on hajanainen; maakunta rakentuu kolmen kaupunkikeskuksen ja maaseututaajamien varaan. Väestö on viime vuosina vähentynyt yli tuhannen hengen vuosivauhdilla. Esimerkiksi vuonna 2020 maakunnan väestö väheni reilut 1 700 henkilöä (Etelä-Savon maakuntaliitto 2021). Etelä-Savo on Suomen ikääntynein maakunta. Väestönkehityksessä negatiivinen luonnollinen väestönmuutos (syntyneiden ja kuolleiden erotus) on alueella erityisen suurta. Muuttotappio on muutamien viime vuosien aikana pienentynyt erityisesti ulkomailta muuton ansiosta. Tilastokeskusten väestöennusteen mukaan väkiluvun aleneminen kuitenkin jatkuu vuoteen 2040 saakka.

Viemäröinnin piirissä on maakunnan asukkaista reilut 80 %. Viemäröinnin laajetessa ja asutuksen keskittyessä taajamiin entistä suurempi osa asutuksesta tulee keskitetyn viemäröinnin piiriin. Taajamien jätevesien käsittely on saatu Etelä-Savossa hyvälle tasolle. Perinteisin menetelmin on kohtalaisen vaikea parantaa puhdistustulosta. Puhdistuslaitosten ja erityisesti viemäriverkostojen kunto on lähitulevaisuuden suurimpia haasteita. Lumien sulamisen sekä rankkasateiden aikana on viemäriverkostossa usein tilanteita, jolloin pumppaamojen sekä puhdistamojen kapasiteetti ylittyy. Viemäriverkostojen uusiminen sekä laitteistojen parantaminen vaativat runsaasti pääomaa. Rakennetussa ympäristössä kaikenlainen saneeraaminen on vaivalloista, kallista ja hidasta.  Esimerkiksi Mikkelissä on rankkasateiden aikana viemäriverkostossa kaksinkertainen jätevesimäärä normaalitilanteeseen verrattuna.

Uusien, aiemmin viemäröityjen alueiden liittäminen suurempien puhdistamojen yhteyteen parantaa osaltaan vesiensuojelun tasoa ja saattaa pienentää käyttökustannuksia. Vaarana on, että puhdistamojen suunniteltu kapasiteetti voi ylittyä tai pitkien siirtoviemärilinjojen häiriötilanteissa tapahtuu ylivuotoja, jolloin puhdistustehot heikkenevät. Esimerkiksi Mikkelissä Anttolan sekä Ristiinan jätevesien johtaminen Metsä-Sairilaan voi tulla ajankohtaiseksi vasta, kun uusi puhdistamo valmistuu. Puhdistamon toiminta on käynnistynyt vuonna 2021.

Uuden tekniikan kehittäminen jätevesien käsittelyssä on parhaillaan käynnissä. Kalvotekniikka voi tuoda tullessaan menetelmiä, joissa on mahdollista saada jätevedestä kiintoaineksena bakteereja, haitta-aineita ja ravinteita sisältäviä hiukkasia. Parhaimmillaan uusi tekniikka voi tuoda merkittäviä parannuksia jäteveden puhdistustekniikkaan ja vesistöön laskettavan veden laatuun.

Maakunnassa on vapaa-ajan asuntoja vajaat 47 000 kappaletta. Uusia vapaa-ajanasuntoja valmistuu n. 200 kappaleen vuosivauhdilla. Yksityishenkilöiden omistamista vapaa-ajanasunnoista 60 % on maakunnan ulkopuolella asuvan omistuksessa. Varustelutaso haja-asutusalueilla sekä vakituisissa että vapaa-ajan asunnoissa lisääntyy. Haja-asutuksen osalta ravinnekuormituksen pieneneminen riippuu ratkaisevasti toisaalta jätevesiasetuksen toimeenpanon onnistumisesta ja toisaalta rakennettavien jätevesijärjestelmien toimivuudesta. Loma-asutuksen lisääntyminen saattaa kuitenkin aiheuttaa paikallisesti vesistökuormituksen lisääntymistä. Taajamissa myös hulevesien käsittely tarvitsee paikoin vesiensuojelullisesti parempia ratkaisuja.

2000-luvun alku oli voimakasta vesihuoltohankkeiden toteuttamisaikaa. Eri puolilla Etelä-Savoa toteutettiin kymmeniä hankkeita, joiden myötä useita tuhansia asukkaita on liittynyt vesijohto- ja viemäriverkostoihin. Myös useita siirtoviemäri- ja yhdysvesijohtohankkeita on toteutettu vedenhankinnan varmuuden parantamiseksi ja jäteveden puhdistuksen tehostamiseksi. Merkittävin valmisteilla oleva vesihuoltohanke maakunnassa on Metsä-Sairilan uuden jätevedenpuhdistamon rakentaminen Mikkelissä. Puhdistamon valmistuttua sinne on mahdollisuus rakentaa siirtoviemärit Anttolan ja Ristiinan jätevedenpuhdistamoilta. Vedenhankinnassa jatketaan uusien pohjavedenottamoiden ja kaivojen tutkimuksia useissa kunnissa sekä uusien vedenottamoiden toteuttamista Savonlinnassa.