-
- 5 Tarkasteltavat pohjavedet
- 6 Pohjaveden tilaan vaikuttava toiminta
- 7 Pohjavesien seuranta, riskinarviointi ja tilan luokittelu
- 8 Pohjaveden tilan parantamistarpeet
- 9 Pohjavesiä koskevat toimenpiteet
-
- 10 Tarkasteltavat pintavedet
- 11 Pintavesien tilaa muuttava toiminta
- 12 Pintavesien seuranta ja tilan luokittelu
- 13 Vesien tilan parantamistarpeet
- 14 Pintavesiä koskevat toimenpiteet
6.5 Maa-ainesten otto
Maa-ainesten otossa pohjavettä uhkaavat itse ottotoiminta ja sen oheistoiminnot. Etelä-Savossa hiekkaa ja soraa otetaan runsaasti myös vedenhankintaa varten tärkeiltä pohjavesialueilta. Etelä-Savon elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella sijaitsevilla luokitelluilla pohjavesialueilla maa-ainesten otto käsittää pohjavesialueen pinta-alasta yhteensä 2 % (CLC 2018). Muutamilla pohjavesialueilla osuus on 20 % luokkaa, kuten Mikkelin Kirkkoharjun ja Palokankaan pohjavesialueilla. Etelä-Savossa maa-ainesten oton on arvioitu aiheuttavan riskin 33 pohjavesialueella. Ilmansaasteiden on arvioitu aiheuttavan riskin 10 pohjavesialueella. Pohjavesialueilla ilmansaasteiden aiheuttamaa riskiä kasvattavat pohjavesialueella olevat avoimet maa-ainesten ottoalueet, maan pintakerroksen poistaminen sekä ohuet suojakerrokset pohjaveden päällä.
Laaja-alaisen maa-ainesten oton seurauksena pohjaveden laatu voi heikentyä, koska luonnontilainen maannoskerros poistetaan ottoalueilta. Erityisen haitallista tämä on, kun maa-aineksia otetaan läheltä pohjavedenpintaa tai sen alapuolelta. Myös koneiden ja varastojen polttoaine- ja öljypäästöt sekä pölynsidonta aiheuttavat uhkaa pohjavedelle. Maa-ainestenoton on havaittu kohottavan pohjaveden sähkönjohtokykyä sekä nitraatti-, sulfaatti- ja kloridipitoisuuksia. Pölynsidontaan käytetty kalsiumkloridi voi nostaa pohjaveden kalsium- ja kloridipitoisuutta sekä kokonaiskovuutta. Maa-ainestenotto vaikuttaa myös pohjaveden määrään. Ottoalueilla sadannasta imeytyy maaperään suurempi osa kuin luonnontilaisilla alueilla. Tämän vuoksi pohjaveden pinnankorkeus saattaa kohota ja pinnankorkeuden vaihtelu kasvaa. Myös vanhat, jälkihoitamattomat ottoalueet voivat olla riski pohjavesialueilla; niitä saatetaan käyttää mm. luvattomina jätealueina.
Etelä-Savossa on vähän sora- ja hiekkavaroja. Maa-ainesvarojen jakautumisessa on kuitenkin suuria alueittaisia eroja. Etelä-Savon elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella oli vuonna 2021 voimassa olevia maa-aineslupia (sisältää kaikki lajit) yhteensä 354 kpl, jotka mahdollistavat n. 43 milj. m3 maa-ainesten oton. Soran ja hiekan otto on keskittynyt pohjavesialueille. Etelä-Savon ELYn pohjavesialueilla voimassa olevia maa-aineslupia oli vuonna 2021 reilut 60 kpl, jotka mahdollistavat n. 6,4 milj. m3 soran ja hiekan oton (kuva 8). Merkittävää maa-ainesten ottoa harjoitetaan muun muassa Tervaruukinsalon (Joroinen/Pieksämäki), ja Kulennoisharjun (Savonlinna) pohjavesialueilla.
Kuva 8. Etelä-Savon pohjavesialueilla voimassa olevat maa-ainesten ottoluvat ja a niiden mahdollistama soran ja hiekan oton enimmäismäärä (Kivi- ja maa-ainesten oton seurantajärjestelmä 6/2021).