9.3.7 Maa-ainesten otto

Maa-ainesten oton osalta toiminnan päämääränä on nykyisen ja aiemman toiminnan aiheuttamien riskien ja haittojen vähentäminen. Perustoimenpiteillä seurataan ja estetään maanoton mahdollisia haitallisia pohjavesivaikutuksia. Niiden toteutuksesta sekä kustannuksista vastaa luvanhaltija. Maa-ainesten otto on toimintana luonteeltaan jatkuvaa.

Maa-ainestenottoa säädellään maa-aineslailla ja -asetuksella. Ympäristöministeriö on antanut ohjeita maa-ainestenotosta (Ympäristöministeriö 2020). Maa-ainesten ottoluvassa käsitellään myös pohjavedensuojelu ja määritellään toimenpiteet pohjavesihaittojen ehkäisemiseksi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan louhinta- tai kaivualueisiin, joiden pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa.

Kalliokiviaineksen ja korvaavien materiaalien käyttöä esitetään lisättäväksi. Soran oton osalta selvitetään sellaiset ympäristön-, luonnon- ja pohjavedensuojelun kannalta turvalliset alueet. Aikaisemmin Etelä-Savossa on toteutettu pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen tähtäävä POSKI- projekti (Hyvönen 2010) ja jatkoprojektina toteutettiin Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen- projekti (Väänänen 2014).

Kolmannelle vesienhoitokaudelle ei esitetä maa-ainesten ottoon kohdistuvia toimenpiteitä yhdellekään pohjavesialueelle.

Maa-ainestenoton ohjauskeinoja ovat lupaa edellyttävien toimintojen ja lupaehtojen valvonnan tehostaminen pohjavesialueilla sekä pohjavesien suojelu maankäytön suunnittelun avulla.