LÄHDELUETTELO
Avoin tieto -palvelu. Suomen ympäristökeskus. https://www.syke.fi/avointieto
Britschgi, R., Rintala, J. ja Puharinen, S. (2018). Pohjavesialueet – opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2018. Ympäristöministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161164
Britschgi, R. (1989). Tutkimus peltolannoituksen vaikutuksesta pohjaveden kemialliseen koostumukseen ja laatuun Rengon maanviljelysalueella. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 172. Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/230221/Vesi-%20ja%20ymp%C3%A4rist%C3%B6hallituksen%20monistesarja%20611.pdf?sequence=1
CORINE maanpeite 2018-aineisto. Suomen maankäyttö ja maanpeite vuonna 2018. Suomen ympäristökeskus 2020. https://www.syke.fi/avointieto
Finér, L., Lepistö, A., Karlsson, K., Räike, A., Tattari, S., Huttunen, M., Härkönen, L., Joensuu, S., Kortelainen, P., Mattson, T., Piirainen, S., Sarkkola, S., Sallantaus, T. & Ukonmaanaho L. 2020. Metsistä ja soilta tuleva vesistökuormitus 2020. MetsäVesi-hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:6. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162009
Gustafsson, J., Kinnunen, T., Kivimäki, A.-L. & Suomela, T. (2006). Pohjavesien suojelu. Taustaselvitys, Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
Heikkilä, H., Kukko-oja, K., Laitinen, J., Rehell, S. & Sallantaus, T. (2001). Arvio Viinivaaran pohjavedenottohankkeen vaikutuksesta Olvassuon Natura 2000 -alueen luontoon. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 799. Metsäntutkimuslaitos, Muhos.
Helmisaari, H.-S., Hatva, T., Illmer, K., Lindroos, A.-J., Miettinen, I., Pääkkönen, J. ja Reijonen, R. (2003). Tekopohjaveden muodostuminen: imeytystekniikka, maaperäprosessit ja veden laatu - TEMU. Tutkimushankkeen loppuraportti. Metsäntutkimuslaitos, Vantaa.
Huttunen, L., Rönkä, E. & Matinvesi, J. (2000). Erilaisten viljely- ja lannoitustapojen vaikutus pohjaveden laatuun. Suomen ympäristö 45. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/173947
Joensuu, S., Kauppila, M., Lindén, M. ja Tenhola, T. (2012). Hyvän metsänhoidon suositukset – Vesiensuojelu. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja.
Jukka Aroviita, Sari Mitikka ja Sanna Vienonen (toim.) (2019). Pintavesien tilan luokittelu ja arviointiperusteet vesienhoidon kolmannella kaudella. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 37/2019 http://hdl.handle.net/10138/306745
Juvonen, J. ja Lapinlampi, T. 2013. Energiakaivo. Maalämmön hyödyntäminen pientaloissa. Ympäristöopas 2013. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/40953
Kangas, A. (toim.) 2018. Vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita koskevan lainsäädännön soveltaminen. Ympäristöministeriön raportteja 19/2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4807-1
Keskitalo, K. (toim.), Kurkinen, I., Malkavaara, T., Liljeqvist, L., Lyytikäinen, A., Nurmi, H., Ranta, P., Sahala, L., Timperi, J., Tossavainen, J., Vallinkoski, V-M. & Britschgi, R. (2004). Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen – Kymenlaakson loppuraportti. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 349.
Liikennevirasto (2018). Talvihoidon toimintalinjat. Liikenneviraston toimintalinjoja 1/2018. https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lto_2018-01_talvihoidon_toimintalinjat_web.pdf
Lindqvist, A. (toim.) 2013. Vihreän kasvun Häme. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueellinen maaseutusuunnitelma 2014–2020. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen raportteja 106/2013. 36 s https://www.doria.fi/handle/10024/93521
Luonnonvarakeskus. Suomen metsätilastot 2020. https://stat.luke.fi/suomen-mets%C3%A4tilastot-2020-2020_fi
Maaperän tilan tietojärjestelmä MATTI. https://www.syke.fi/avointieto
Metsäkeskus. 2020. Hakkuuaikomukset. Vuosien 2017, 2018 ja 2019 tilastot. https://www.metsakeskus.fi/hakkuuaikomukset
Metsäkeskus. 2020. Hämeen metsäohjelma 2021–2025 https://www.metsakeskus.fi/fi/metsan-kaytto-ja-omistus/alueelliset-metsaohjelmat/tietoa-alueellisista-metsaohjelmista
Metsäkeskus. 2020. Kemera-varaseuranta. Kemera-varojen käyttö v. 2018 ja 2019. Työmäärät maakunnittain -tilasto. https://www.metsakeskus.fi/kemera-varaseuranta#.VPlZ_E1Ejoo
Metsäkeskus. 2020. Maanmuokkausmenetelmät v. 2017–2019 Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Sähköposti 20.10.2020 Aki Hostikka, Metsäkeskus.
Metsätalous- ja turvetuotantotiimi. 2021. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027: Metsätalous. https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BF919749A-B3F5-44F4-9A78-EDEE58F95CE0%7D/170192
Niemelä, T. 2010. Monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelma: Forssan seutu. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen raportteja 2/2010. 111 s https://www.doria.fi/handle/10024/94327
Ortamala, M. 2013. Monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelma: Teuronjoen, Puujoen ja Hiidenjoen valuma-alue. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen raportteja 12/2013. 116 s https://www.doria.fi/handle/10024/90012
Partanen, J. 2012. Luonnon monimuotoisten kosteikkojen yleissuunnitelma: Forssan seutu. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen raportteja 1/2012. 86 s https://www.doria.fi/handle/10024/74519
Ramboll Finland (2016). Hämeenlinnan ja Hattulan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma.
Sahala, L., Nurmi, H., Sallasmaa, O. ja Siiro, P. 2013. Päijät-Hämeen POSKI loppuraportti. Geologian tutkimuskeskus.
Siiro, P. (toim.) (2004). Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Kanta-Hämeen loppuraportti. Alueelliset ympäristöjulkaisut 379. 106 s.
Sorvali, E. 2014. Monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelma: Terva-, Hyvikkälän- ja Räikälänjoen alueeti. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen raportteja 97/2014. 97 s https://www.doria.fi/handle/10024/103107
Sorvali, E. 2013. Monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelma: Porvoonjoki. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen raportteja 111/2013. 89 s https://www.doria.fi/handle/10024/94346
Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöministeriö (2019). Ohje pohjaveden määrällisen ja kemiallisen tilan arviointiin vesienhoitokaudelle 2016–2021.
Tidenberg, S., Kosonen, E. & Gustafsson, J. (2007). Teiden talvikunnossapidon vaikutukset pohjaveteen. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 10/2007. 131 s.
Vaikuta vesiin -karttapalvelu http://paikkatieto.ymparisto.fi/vaikutavesiin
Veijalainen, N, Jakkila, J., Nurmi, T., Vehviläinen, B., Marttunen, M. Aaltonen, J. 2012. Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos-vaikutukset ja sopeutuminen, WaterAdapt-projektin loppuraportti. Suomen ympäristö 16/2012. Suomen ympäristökeskus. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38789
Vesihuollon tietojärjestelmä VEETI.
Vienonen, S., Rintala, J., Orvomaa, M., Santala, E. ja Maunula, M. 2012. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa. Suomen ympäristö 24/2012. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
Vuorimaa, P., Kontro, M., Rapala, J. & Gustafsson, J. (2007). Torjunta-aineiden esiintyminen pohjavedessä. Loppuraportti. Suomen ympäristö 42/2007. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
Väylävirasto 2020. Pohjaveden suojelu maanteillä. Väyläviraston ohjeita 19/2020.
Ympäristöministeriö 2015. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/155221
Ympäristöministeriö 2020a. Merkittävien tilaa heikentävien tekijöiden tunnistaminen pohjavesissä. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027. https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B6D1835BA-3180-4B9E-8857-091256711562%7D/158919
Ympäristöministeriö 2020b. Pohjavedet ja pilaantuneet maa-alueet. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027.
