15.2.7 Metsätalous

Edellisen suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen

Metsätalouden toimenpiteet ovat edenneet pääosin suunnitellussa aikataulussa. Toimenpiteiden määrä riippuu metsänhoitotoimenpiteiden, kuten kunnostusojitusten ja hakkuiden määrästä.  Kunnostusojitusmäärä ja siitä aiheutuneet paineet vesistöihin ovat olleet arvioitua vähäisempiä. Tehostettu vesiensuojelusuunnittelu ja eroosiohaittojen torjunta ovat edistyneet siltä osin kuin luonnonhoitohankkeita on toteutettu. Metsätalouden vesiensuojelurakenteita on toteutettu myös muilla rahoitustavoilla, esimerkiksi ELY-keskusten harkinnanvaraisten avustusten kautta. Toteuman arvioimista hankaloittaa edelleen monin paikoin toimenpiteiden tilastoinnin puute. Metsätalouden vesienhoitotoimien toteutuminen on esitetty taulukossa 35.

Taulukko 35. Metsätalouteen liittyvät vesienhoidon toimenpiteet suunnittelukaudelle 2016–2021 ja niiden toteumatilanne 2018.

Esitykset toimenpiteiksi vuosille 2022–2027

Metsätalouden aiheuttaman vesistökuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta on suhteellisen pieni useilla voimakkaimmin kuormitetuilla vesistöalueilla. Metsätalouden merkitys kuitenkin korostuu metsätalousvaltaisilla alueilla, latvavesillä sekä herkissä, kirkkaissa ja karuissa vesistöissä, joihin kohdistuu yleensä vähän muuta kuormitusta. Vesiensuojelun tehokkuutta parannetaan ja vesistövaikutuksia vähennetään hyvällä ennakollisella suunnittelulla, laadukkaalla toteutuksella sekä laaja-alaisella yhteistyöllä. Paikkatietoon perustuvia malleja on kehitetty suunnittelun apuvälineeksi. Paikkatiedon hyödyntämistä sekä vesiensuojelun tehostamista on tutkittu ja kehitetty muun muassa TASO-hankkeessa. ELY-keskuksissa valmisteltiin v. 2020–2021 aikana valtakunnallista paikkatietotyökalua metsätaloudelle herkkien vaelluskalavesistöjen tunnistamiseen. Työkalua tullaan suosittelemaan laajasti metsätaloustoimijoille.

Myös töiden ajoituksella ja jaksotuksella on vaikutusta vesiensuojeluun erityisesti valuma-alueilla, joille kohdistuu lyhyen ajan sisällä voimakasta metsätaloudellista painetta. Lisähaastetta vesiensuojelutoimiin tuo ilmastonmuutos, mikä lisää huuhtoutumariskiä vesistöihin ja vesien pidättämisen tarve valuma-alueelle korostuu. Valunnan lisääntyessä vesistökuormituksen hallinnassa on erityisen tärkeää varautua vesitalouden kehittämiseen valuma-aluemittakaavassa.

Koska metsätaloustoimenpiteitä tai toimenpiteisiin sisältyviä vesiensuojelurakenteita ei ole tällä hetkellä tilastoitu paikkaan sidottuna esimerkiksi vesistöalueittain, on toimenpidemäärät jaettu toimenpideohjelman osa-alueille pääsääntöisesti edellisen suunnittelukauden 2016–2021 toimenpiteiden toteumatilastojen perusteella tai muulla tavalla, joka on kuvattu erikseen kunkin toimenpiteen alla. Taulukossa 36 on esitetty metsätalouteen liittyvät vesienhoidon toimenpiteet ja tavoitteet vuosille 2022–2027 Hämeen alueella. 

Kunnostusojituksen vesiensuojelu ja suunnittelu osana suometsänhoitoa (yksikkönä ha/kausi sekä kuvaus vesiensuojelun menetelmistä) -toimenpiteeseen on yhdistetty edellisen kauden toimenpiteet kunnostusojituksen vesiensuojelun perusrakenteet ja kunnostusojituksen tehostettu vesiensuojelu. Vesiensuojelutoimenpiteinä ovat kohteen olosuhteista riippuen ojakohtaiset (kaivu- ja perkauskatkot, lietekuopat, pohjapadot) ja valuma-aluekohtaiset ratkaisut (laskeutusaltaat, pintavalutuskentät, kosteikot, virtaamansäätöpadot, kaksitasouomat). Tehostetuilla toimenpiteillä tehostetaan yksittäisten kunnostusojitushankkeiden vesiensuojelua lisäämällä rakenteiden käyttöä erityisesti tehostetun vesiensuojelun alueella, joilla tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä vesien hyvän tilan saavuttamiseksi tai hyvän/erinomaisen tilan säilyttämiseksi. Toimenpide luetaan kuuluvaksi täydentäviin toimenpiteisiin. Oletuksena on, että valuma-alueilla toteutetaan mahdollisimman paljon erilaisia vesiensuojelutoimenpiteitä osana muita metsänkäyttö- ja hoitotoimenpiteitä. Ojitettujen, mutta metsätaloudellisesti jatkokasvatuskelvottomien soiden käsittelemättä jättäminen voi sisältyä myös toimenpiteeseen. 

Vesienhoidon toimenpidemäärät on arvioitu suunnittelualueilla vuosina 2017–2019 toteutuneiden kunnostus- ja täydennysojitusalojen sekä sen perusteella, miten ilmoitukset ovat sijoittuneet suunnittelualueille. Alueilla, joissa kunnostusojituksia ei ole tehty, on toimenpidemäärät arvioitu asiantuntija-arviona. Metsäkeskuksen kemera-tilastojen (2020) mukaan Kanta- ja Päijät-Hämeessä on tehty kunnostusojituksia (ja suometsän hoitotoimenpiteitä) vuosien 2018–2019 aikana 250–450 hehtaarilla. Yleisesti ottaen kunnostusojituksissa ei ole näkyvissä kasvua: todennäköisesti toimenpiteen määrä vähenee entisestään. Hämeen ELY-keskuksen TPO-alueella arvioidaan tämän toimenpidekokonaisuuden määräksi yhteensä 2 265 ha/kausi.

Uudistushakkuiden suojakaistat (yksikkönä ha suojakaistaa/kausi) ovat hakkuualan ja vesistön välille jätettävää muokkaamatonta aluetta. Uudistushakkuilla tarkoitetaan tässä yhteydessä hakkuita, jotka toteutetaan uuden puusukupolven aikaansaamiseksi. Suojakaistan maanpintaa ei rikota ja aluskasvillisuus sekä pensaskerros jätetään koskemattomaksi, mutta arvopuusto voidaan hakata, mikäli puustonpoisto tapahtuu vettä johtavia uria jättämättä. Samoin hakkuutähteet korjataan suojakaistoilta. Nykyisten vesiensuojelusuositusten mukaan muokkaamattoman suojakaistan vähimmäisleveys on 5 metriä, mutta leveys voi vaihdella ja olla tarpeen mukaan huomattavasti suurempi. Suojakaistan tarve vaihtelee rinteen kaltevuuden ja maaperän eroosioherkkyyden mukaan. Tällä hetkellä käytössä olevilla kehittyneillä paikkatietoanalyysimenetelmillä voidaan tapauskohtaisesti tarkentaa ja tehostaa suojakaistan toimivuutta. Toimenpide luetaan kuuluvaksi täydentäviin toimenpiteisiin. Suomen metsäkeskus on arvioinut ELY-keskuksittain suojavyöhykkeiden pinta-alat menetelmällä, jossa perustana ovat metsänkäyttöilmoitusten uudishakkuiden vesistöihin rajoittuvien suojakaistojen (viimeisen 10 v. keskiarvo) pituus. Kaistan pinta-alan määrityksessä suojakaistan leveytenä on käytetty 15 m. Määrä on jaettu suunnittelualueittain ELY-keskuksen osuudella suunnittelualueen metsäpinta-alasta.  Arvio uudishakkuiden suojakaistoista on Hämeen ELY-keskuksen alueella yhteensä 771 ha/kausi.

Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen (yksikkönä ha/vuosi sekä kpl vesiensuojelurakenteita/kausi) -toimenpiteeseen on yhdistetty edellisen kauden toimenpiteet ”Tehostettu vesiensuojelusuunnittelu (hehtaaria/vuosi)” ja ”Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta (kpl vesiensuojelurakenteita)”. Toimenpiteeseen kuuluvat esimerkiksi Suomen Metsäkeskuksen luonnonhoidon alueellinen suunnittelu sekä muu hankekohtainen valuma-aluesuunnittelu esim. hankerahoituksella, valtionavulla (ELY, Metsäkeskus) tai metsähallituksen omilla maillaan tekemänä. Kestävän metsätalouden rahoituslailla (Kemera) toteutettuna luonnonhoitohankkeena tai muulla rahoituksella erillisissä hankkeissa toteutettu toimenpide sisältää virtaamanhallintaan liittyvät toimenpiteet, pintavalutuskentät, laskeutusaltaat tarpeen mukaan virtaamansäädöllä, pohja- ja virtaamansäätöpadot sekä kosteikot, joilla pyritään vähentämään eroosioherkillä alueilla jo toteutettujen ojitusten haittavaikutuksia. Toimenpiteitä voidaan tehostaa kohdealueella sille parhaiten sopivia vesiensuojelurakenteita yhdistelemällä. Toimenpide luetaan kuuluvaksi täydentäviin toimenpiteisiin. 

Metsätalouden vesiensuojelun hankekohtaista suunnittelua voidaan täydentää valuma-aluesuunnittelulla, jolla tarkoitetaan vesistöön tai vesimuodostuman valuma-alueeseen kohdistuvaa vesiensuojelun suunnittelua. Siinä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti koko valuma-alueen kuormitusta ja sen vesistövaikutuksia. Tavoitteena on tunnistaa riskikohteet ja suunnitella toimenpiteet, joilla kuormituksen määrää voidaan tehokkaimmin rajoittaa.

Tavoitteena on tehdä tehostettua suunnittelua Hämeen ELY-keskuksen TPO-alueella yhteensä 19 615 ha/suunnittelukausi. Tulevia luonnonhoitohankkeita on arvioitu yhdessä Suomen metsäkeskuksen ja Metsähallituksen kanssa. Vesienhoidon suunnittelussa jokaiselle suunnittelualueelle tavoitellaan vähintään yhtä luonnonhoitohanketta (yleensä 1 000–1 500 ha). Yhdessä hankkeessa tavoitellaan keskimäärin 10 vesiensuojelurakennetta. 

Koulutus ja neuvonta (yksikkönä henkilöä/vuosi)

Metsätalouden vesiensuojelun koulutus suunnataan suunnittelijoille, toimihenkilöille ja urakoitsijoille sekä neuvonta metsänomistajille. Vesiensuojelun kannalta on tärkeää, että erityisesti suunnittelijoiden koulutuksessa syvennetään kuivatustarpeeseen, kuivatustekniikkaan ja vesiensuojelurakenteiden mitoitukseen liittyvää perustietämystä ja osaamista. Edellä mainittuihin aiheisiin liittyen tärkeä jatkuva koulutusaihe on paikkatietotyökalujen käyttö suunnittelun apuvälineenä. Metsäalan toimijoiden käytössä olevien tietojärjestelmien erilaisuuden vuoksi edellä mainitun koulutuksen pitäisi olla toimijakohtaista. Koulutukseen voi liittyä osia, joissa myös vesiensuojeluviranomaisten edustajat ovat mukana. Urakoitsijoille suunnattuun koulutukseen kuuluu vesiensuojelu ja koulutuksessa korostetaan työn laatua ja omavalvontaa. Myös muu vesiensuojeluun liittyvä toimihenkilöille annettava koulutus sekä maanomistajille järjestettävä vesiensuojeluneuvonta voidaan lukea tässä kohdassa tilastoitavaksi koulutukseksi. Toimenpide luetaan kuuluvaksi täydentäviin toimenpiteisiin.

Metsäkeskuksen suorittamissa luontolaadun arvioinneissa on havaittu jonkin verran puutteita vesiensuojelurakenteiden toteutuksessa. Koulutuksella on merkittävä asema työn laadun parantamisessa. Toimenpidemäärään on laskettu ainoastaan koulutus, jota annetaan Kanta- ja Päijät-Hämeessä suunnittelukauden aikana yhteensä vajaalle 2 000 henkilölle. Metsätoimijoilta saadut arviot koulutusmääristä on jaettu suunnittelualueille edellisen vesienhoidon suunnittelukauden väliarvioinnissa kerättyjen tietojen perusteella.

Ojitusten haittojen ehkäiseminen pohjavesialueilla -toimenpidettä ei ole kohdennettu Hämeen ELY-keskuksen alueelle.

Taulukko 36. Metsätalouteen liittyvät vesienhoidon toimenpiteet ja tavoitteet vuosille 2022–2027.

Toimenpiteiden arvioidut kustannukset

Kustannusten arviointi perustuu ensisijaisesti toimenpiteiden suorien kustannusten arviointiin. Vesienhoidon toimenpiteiden kustannuksista on esitetty suunnittelukaudella tarvittavat investoinnit, suunnittelukauden viimeisen vuoden tai koko kauden käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä ns. pääomitettu vuosikustannus, jolla tarkoitetaan investointien toimenpiteiden pitoajalle 3,5 %:n korolla laskettua annuiteettia lisättynä toimenpiteiden vuotuisilla käyttö- ja ylläpitokustannuksilla.

Kustannusten arviointia varten toimenpidekohtaiset yksikkökustannukset ja toimenpiteiden pitoajat (toimenpiteen kuoletusajat) on päivitetty sekä uusille toimenpiteille on arvioitu vastaavat yksikköarvot. 

Metsätalouden osalta kustannustarkastelussa on käytetty valtakunnallisesti yhtenäisiä ohjeita kustannusten määrittelystä. Taustatiedot ovat peräisin Tapio Oy:stä, Suomen metsäkeskuksesta, metsähallituksesta sekä metsänhoitoyhdistyksiltä. Toimenpiteet on suunniteltu tämänhetkisen tiedon perusteella. Muutamille toimenpiteille on tallennettu laskennallinen investointikustannus suunnittelukauden ajalle. Muutoin toimenpiteet on esitetty vuosikustannuksina. Arvioidut kustannukset on esitetty taulukossa 37.

Taulukko 37. Metsätalouden vesienhoitotoimenpiteiden arvioidut kustannukset toimenpidetyypeittäin vuosille 2022–2027.