10.2.4 Maatalous

Edellisen suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen

Toisella suunnittelukaudella pohjavesien osalta esitettiin peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimenpiteenä kolmelle pohjavesialueelle perustettavaksi maatalouden erityisympäristötukien mukaisia suojavyöhykkeitä yhteensä 312 ha, joilla vähennetään lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä. Toimenpiteet eivät ole vielä toteutuneet.

 

Toimenpide-esitykset ja ohjauskeinot vuosille 2022–2027

Peltoviljelyn lakisääteiset toimenpiteet perustuvat pääosin nitraattiasetuksen määräyksiin. Nitraattiase­tuksessa säädetään muun muassa lannan varastoinnista, lannoitteiden levityksestä ja levitysajankohdista, lannoitemääristä, kotieläinsuojan perustamisesta ja jaloittelualueiden sijoittamisesta.

Kotieläintalouteen liittyvät määräykset perustuvat ympäristönsuojelulakiin (527/2014) ja - asetukseen (713/204). Ympäristölupapäätöksessä tai ilmoitusmenettelyn mukaisessa päätöksessä annetaan määräyksiä toiminnan laajuudesta, päästöistä ja niiden vähentämisestä. Edellytyksenä on, että toiminnasta ei saa aiheutua merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, eikä maaperän tai pohjaveden pilaamiskieltojen (YSL 16–17 §) tarkoitettuja seurauksia.

Kasvinsuojelulakiin (1563/2011) perustuvalla kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön ohjelmalla pyritään vähentämään kasvinsuojeluaineiden terveys- ja ympäristöriskejä. Käytettävien aineiden on oltava Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymiä. Kasvinsuojeluaineiden käyttö on rajoitettua vesistöjen ja talousvesikäytössä olevien kaivojen läheisyydessä sekä pohjavesialueilla. Kasvinsuojeluaineiden käytössä erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää ympäristöstään vettä keräävien synkliinisten pohjavesialueiden reuna-alueilla, koska on mahdollista, että näiltä alueilta kulkeutuu kasvinsuojeluaineita pohjaveteen, vaikka käyttö tapahtuisikin varsinaisen pohjavesialueen ulkopuolella.

Peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimenpiteet tarkoittavat peltoviljelyn pohjavesille aiheuttaman kuormituksen vähentämistä pohjavesialueilla. Käytännössä toimenpiteinä ovat maatalouden, turkistuotannon ja happamuuden torjunnan toimialakohtaisessa oppaassa esitetyt toimenpiteet, joista pohjavesialueille soveltuvat mm:

  • Maatalouden suojavyöhykkeet
  • Maatalouden monimuotoisuus- ja luonnonhoitopellot
  • Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen ja luonnonmukaisesti viljelty pelto
  • Peltojen talviaikainen eroosion torjunta
  • Ravinteiden käytön hallinta
  • Maatalouden tilakohtainen neuvonta
  • Turvepeltojen nurmet

Toimenpiteiden toteutumisen seuranta tapahtuu kokonaisuudessaan yllä mainittujen maatalouden yksittäisten toimenpiteiden kautta. Pohjavesialueilla tarvittavat toimenpiteet kuitenkin suunnitellaan ja tallennetaan järjestelmään käyttäen toimenpidettä Peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimenpiteet.

Hämeessä maatalousvaltaisille pohjavesialueille esitetään perustettavaksi ympäristökorvausjärjestelmän mukaisia suojavyöhykkeitä. Tavoitteena on vähentää lannoitteiden ja torjunta-ainei­den käyttöä ja saada toimenpiteen piiriin ainakin ne pohjavesialueet, jotka on nimetty riskialueeksi mm. maatalouden pohjavesivaikutusten vuoksi: Hämeenlinnan Ruskeanmullanharju ja Kiikkara, Lopen Kormu, Hollolan Toijalansupit sekä Iitin Arolahti ja Tillola. Toimenpiteen kokonaismäärä on 439 hehtaaria vuoden 2027 loppuun mennessä (taulukko 9). Toimenpiteen toteutumista edistetään neuvonnalla ja yleissuunnit­telulla. Pohjavesialueiden peltoviljelyn vesiensuojelun kustannukset sisältyvät pintavesipuolella esitettyihin kustannuksiin, joten niitä ei esitetä pohjavesipuolella.

Lisäksi esitetään kasvinsuojelulainsäädännön mukaista toimenpidettä Heinolan Urheiluopiston ja Janakkalan Tanttalan pohjavesialueille. Pohjavesialueilla sijaitsevilla taimitarhoilla toimitaan kasvinsuojelulainsäädännön mukaisesti ja torjunta-aineita sekä nitraatteja seurataan pohjavedestä.

Taulukko 9. Maatalouden vesienhoitotoimenpiteiden määrät, investointikustannukset, käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä vuosikustannus (käyttökustannusten ja investoinnin annuiteetin summa) Hämeessä kolmannelle vesienhoitokaudelle 2022–2027.

Toimenpide (yksikkö)

Pohjavesi-

alueiden määrä

Toimenpiteen määrä, hehtaaria

Investoinnit

vuosina

2022-2027 (1000 €)

Käyttö- ja ylläpitokustannukset

vuodessa (1000 €)

Vuosikustannus (1000 €)

Täydentävät toimenpiteet

 

 

 

 

 

Peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimenpiteet

6

439

0

0

0

Kasvinsuojelulainsäädännön mukaiset toimenpiteet

2

 

0

4

4

 

Toimenpiteiden toteutusvastuullisina ovat toiminnanharjoittajat. Toteutumisen seurantakeinona toimii Ruokaviraston tukisovellus.