7.10 Yhdyskunnat

Hämeessä asutus on monin paikoin keskittynyt pohjavesialueille. Suurimmista kaupungeista Lahti, Orimattila ja Heinola sijaitsevat pääosin pohjavesialueella. Näiden lisäksi suuria asutuskeskittymiä on pohjavesialueilla muun muassa Hämeenlinnassa, Forssassa, Lopella, Hollolassa, Asikkalassa ja Hartolassa. Suurella osalla pohjavesialueista asutusta on kuitenkin vain hyvin vähän tai ei lainkaan. Suurimmalla osalla Hämeen 1- ja 2-luokan pohjavesialueista on asutusta vain 0–5 % pohjavesialueen pinta-alasta.

Jätevesien pääsy pohjaveteen on yleisin asutuksen aikaansaama pohjaveden likaantumisriski. Pohjaveden laatua voivat heikentää kiinteistöjen huonokuntoiset jätevesikaivot ja -imeyttämöt sekä huonokuntoiset viemäriverkostot. Esimerkiksi jätevesivuodon seurauksena pohjaveteen kulkeutuneet taudinaiheuttajamikrobit saattavat säilyä pohjavedessä jopa kuukausia. Taajamien ulkopuolella ei yleensä ole viemäriverkostoa, vaan jätevesien johtaminen saostuskaivojen kautta maahan tai ojaan on edelleen yleinen jätevesien käsittelytapa.

Asutukseen liittyvä merkittävä pohjavesiriski ovat myös asuinkiinteistöjen vanhat, pääosin 1960- ja 1970-luvuilla asennetut maanalaiset lämmitysöljysäiliöt, joita sijaitsee Suomessa vedenhankintaa varten tärkeillä pohjavesialueilla arviolta kymmeniä tuhansia kappaleita. Esimerkiksi Hämeenlinnan Ahveniston pohjavesialueella on noin 200 maanalaista ja maanpäällistä öljysäiliötä (Hämeenlinnan ja Hattulan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2016). Pientalojen maanalaiset öljysäiliöt ovat yleensä tilavuudeltaan 3000–5000 litraa. Riskiä lisää usein se, että maanalaisia öljysäiliöitä ei ole koskaan tarkastettu tai niiden tarkastuksesta on kulunut jopa yli 20 vuotta.

Rakennusten lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen tarkoitettujen energiakaivojen rakentaminen ja käyttö saattaa aiheuttaa pohjaveden laadun ja/tai määrän muutoksia. Riski on olemassa varsinkin silloin, jos kallioperän poraaminen tai kaivon asennus suoritetaan huolimattomasti. Riskiä aiheuttavat mm. pintaveden sekoittuminen pohjaveteen, pohjaveden ja kalliopohjaveden eri kerrosten sekoittuminen sekä lämmönkeruunesteiden vuodot. Riskiä voidaan pienentää huolellisella suunnittelulla, rakentamisella ja käytöllä.