3.8 Yhdyskunnat ja haja-asutus

Vesihuoltoon vaikuttavat useat muutosvoimat kuten ilmastonmuutokseen sopeutuminen, digitalisaatio sekä kiertotalouden ja resurssitehokkuuden tavoittelu. Vesihuollon infrastruktuurin kunto heikkenee ja vesihuoltolaitokset pyrkivät hillitsemään korjausvelan kasvua.

Hämeessä vedenhankinta perustuu yksinomaan pohjaveden ja tekopohjaveden käyttöön. Hämeessä noin 90 % asukkaista on keskitetyn vedenjakelun piirissä ja noin 85 % keskitetyn viemäröinnin ja jätevedenkäsittelyn piirissä. Hämeessä yhdyskuntien vesihuollosta huolehtii 55 vesihuoltolaitosta. Yhdyskunnissa syntyvä jätevesi käsitellään tällä hetkellä 20 jätevedenpuhdistamossa. Jätevesien käsittelyä pyritään edelleen keskittämään suurille ja tehokkaasti toimiville puhdistamoille.

Hämeessä vesijohtoverkostojen ulkopuolella on noin 45 000 asukasta ja jätevesiviemäriverkostojen ulkopuolella noin 60 000 asukasta. Hämeessä on edelleen yhteisviemäröinnin ulkopuolella tiiviisti asuttuja taajamien reuna-alueita, joissa jätevesihuolto olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa yhteisviemäröintiratkaisuin. Ennen viemäriverkostojen laajentamista tulee arvioida yhdyskuntakehityksen sekä terveyden- sekä ympäristönsuojelulliset tarpeet. Loput olemassa olevasta asutuksesta on kiinteistökohtaisen vesihuollon varassa. Hämeessä on myös noin 40 000 vapaa-ajan asuntoa, joiden vesihuolto on järjestettävä asianmukaisesti.

Yhdyskuntien jätevesikuormitusta tulee edelleen vähentää puhdistamoiden käytön ja ylläpidon sekä tehostamistoimien avulla. Puhdistamoiden jätevesikuormituksen vähentämiseksi tarkoituksenmukaisin vaihtoehto voi olla myös siirtoviemärin toteuttaminen ja jätevesien käsittelyn keskittäminen. Puhdistamot joutuvat varautumaan lisäksi haitallisten ja vaarallisten aineiden sekä lääkeainejäämien ja roskaantumisen (mikromuovit) hallinnan tehostamiseen. Muun muassa ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin tulee laitoksilla varautua erityisesti häiriötilanteissa, varautumissuunnitelmissa ja verkostosaneerauksissa. Kiertotaloutta tulee parantaa mm. puhdistamolla syntyvän lietteen jatkokäsittelylle ja loppusijoitukselle tulee kehittää hyötykäytön kannalta kestäviä ratkaisuja.

Hulevesien hallintaan tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota mm. maankäytönsuunnittelun yhteydessä, jotta hulevedet saadaan hallittua siten, etteivät ne kuormittaisi puhdistamoja. Myös hulevesien laatuun (ravinteet, hygienia, haitalliset ja vaaralliset aineet sekä roskaantuminen) tulee kiinnittää huomiota, jotta vesistöihin kohdistuva hulevesikuormitus saadaan minimoitua. Ratkaisuja etsitään muun muassa kuntien hulevesistrategioissa.

Haja-asutuksen vesihuoltoa kehitetään erityisesti ranta- ja pohjavesialueilla toteuttamalla edelleen nykylainsäädännön vaatimukset täyttäviä jätevesijärjestelmiä, joita myös käytettään ja huolletaan ohjeistusten mukaisesti. Haja-asutuksen jätevesihuoltoa tulee kehittää myös muilla ns. kuivanmaan alueilla pääsääntöisesti kiinteistökohtaisia jätevesiratkaisuja toteuttamalla.  Haja-asutuksen vesihuollon kehittämisen keskeisenä lähtökohtana on ajantasainen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma.