9.1 Riskialueeksi nimeäminen

Ennen varsinaista pohjaveden tilan luokittelua arvioitiin ihmistoiminnan aiheuttaman riskin taso pohjaveden laadulle ja määrälle. Pohjavesialueilta kerättiin mm. pohjaveden laatutiedot ja vedenottotiedot. Tämän arvion perusteella nimettiin riskipohjavesialueet. Näille riskialueiksi nimetyille alueille tehtiin tarvittavat lisätarkastelut sekä määritettiin pohjaveden määrällinen ja kemiallinen tila. 

Ympäristöministeriön (2020a) ohjeen ”Merkittävien tilaa heikentävien tekijöiden tunnistaminen pohjavesissä” -ohjeen (linkki ohjeeseen) mukaan:

Määrällisen tilan osalta riskialueiksi tulisi nimetä ne pohjavesialueet, joissa ihmistoiminnan aiheuttama muutos pohjaveden pinnan tasossa aiheuttaa riskiä määrällisen tilan kannalta. Tämä voi johtua liiallisesta vedenotosta tai esimerkiksi ojitustoimenpiteistä. Jos yhdyskuntien vedenhankinta vaarantuu tai pohjavedestä riippuvaisten pintavesien ja/tai maaekosysteemien tila on uhattuna alentuneen pohjaveden pinnan tason takia, tulee kyseinen pohjavesialue nimetä riskialueeksi.

Kemiallisen tilan osalta riskipohjavesialueeksi on nimetty seuraavin perustein:

1. Jos pohjavesialueen veden laadussa todetaan vesienhoitoasetuksessa lueteltujen aineiden osalta ympäristönlaatunormien ylityksiä yhdessä tai useammassa havaintopisteessä, on tällainen pohjavesialue aina riskialue.
2. Vaikka ympäristönlaatunormeja ei vielä olisi ylitettykään, riskialueeksi tulee yleensä nimetä myös sellaiset pohjavesialueet, joiden veden laadussa todetaan paikalliseen luonnontilaan nähden kohonneita pitoisuuksia sellaisten aineiden osalta, jotka esiintyvät pohjavedessä sekä luontaisesti että ihmistoiminnan seurauksena. Mikäli pitoisuuksissa on todettavissa nouseva trendi, tulee alue nimetä riskialueeksi.
3. Riskialueiksi nimetään aina sellaiset pohjavesialueet, joissa todetaan ihmistoiminnasta peräisin olevia keinotekoisia orgaanisia yhdisteitä. Epäorgaanisten aineiden osalta muodostuma nimetään riskialueeksi, kun pitoisuus pohjavedessä ylittää ohjeellisena arviointiperusteena käytettävän pitoisuuden ja kun nitraattipitoisuus ylittää 15 mg/l tai nitraattityppipitoisuus ylittää 3,3 mg/l.
4. Jos pohjavesialueen veden laadussa todetaan torjunta-ainepitoisuuksia useasta eri havaintopaikasta tai toistuvasti yhdestä havaintopaikasta, kyseinen pohjavesialue voidaan nimetä riskialueeksi, vaikka pitoisuudet ovat alle ympäristönlaatunormin.
5. Riskialueiksi tulisi myös nimetä sellaiset pohjavesialueet, joissa on todettu sellaisten aineiden pitoisuuksia, jotka ei luonnontilaisessa pohjavedessä esiinny eikä näille ole erikseen annettu ympäristönlaatunormeja vesienhoitoasetuksen liitteessä.
6. Jos pohjavedestä riippuvaisten pintavesien ja/tai maaekosysteemien tila on uhattuna ihmistoiminnasta aiheutuneen pohjaveden laadun takia, tulee kyseinen pohjavesialue nimetä riskialueeksi.
7. ELY-keskus voi harkintansa mukaan erityisten painavien syiden pohjalta nimetä riskialueiksi myös sellaisia pohjavesimuodostumia joiden veden laadusta ei ole pitoisuushavaintoja, mutta joilla on niin paljon ja niin merkittäviä riskitekijöitä että on ilmeistä, että muodostuman tilatavoitteiden saavuttaminen on uhattuna tai muodostuman pohjaveden tila ei mahdollisesti ole tarkasteluhetkelläkään hyvä.

Hämeen pohjavesialueista 46 nimettiin kemiallisen tilan osalta riskialueeksi (taulukko 5, kuva 14 kappale 9.2). Määrällisen tilan osalta ei Hämeessä ole riskialueita. Toisella hoitokaudella riskialueita oli Hämeessä 41.

Vesienhoitosuunnitelmissa on nimetty lisäksi selvityskohteiksi sellaiset pohjavesimuodostumat, joiden pohjaveden laadusta ei ole riittävästi tietoa todentamaan kyseisen alueen ihmistoimintojen vaikutus. Näiden muodostumien pohjaveden laadun selvittäminen on kirjattu toimenpideohjelmiin. Ensisijaisena tavoitteena on ollut selvittää esim. seurantahankkeiden tai suojelusuunnitelmien avulla, onko selvityskohteiden pohjaveden laadussa havaittavissa ihmistoimintojen vaikutusta ja tämän avulla tehdä päätös riskialueeksi nimeämisestä. Jos kaikkien selvityskohteiden riskinalaisuutta ei saada selvitettyä, käsitellään ne edelleen vesienhoitosuunnitelmissa selvityskohteina. Selvityskohteiksi Hämeessä nimettiin kaksi aluetta: Hämeenlinnan Hätilännummi (puolustusvoimien harjoitusalue) ja Sappee-Kyöpelinvuori B (vanha kaatopaikka).

Taulukko 5. Riskialueiksi nimetyt Hämeen pohjavesialueet. Hämeessä on pohjavesialueita yhteensä 310, joista riskialueita on 46.