9.2 Tilan arviointi ja luokittelu

Pohjaveden tilan arviointi tehtiin vain riskialueiksi nimetyille pohjavesialueille. Muiden pohjavesialueiden tila tallennettiin hyväksi sekä kemiallisen että määrällisen tilan osalta. Selvityskohteiden tilaa ei arvioitu.

Pohjavesialueiden kemiallisen tilan arvioinnissa käytettiin vesienhoitoasetuksessa annettuja pohjaveden laatunormeja sekä arvioitiin pohjavedessä todettujen pitoisuuksien vaikutuksia pohjavesitietojärjestelmän testien perusteella. Määrällinen tila on määritelty lainsäädännössä. Määrällisen tilan tarkkailu ja seurantatulosten pohjalta tarkastellaan määrällistä tilaa ja käytetään apuna pohjavesitietojärjestelmän testejä.

Pohjavesialueiden tila luokiteltiin määrällisen ja kemiallisen tilan mukaan joko hyväksi tai huonoksi. Mikäli pohjaveteen ei kohdistu merkittäviä ihmistoiminnan aiheuttamia riskejä, toisin sanoen alueita ei ole nimetty riskialueiksi, katsotaan pohjaveden tilan olevan näillä alueilla hyvä.

Määrällisen tilan arviointiin on käytetty pohjavesimuodostumasta otetun pohjaveden kokonaismäärän suhdetta arvioituun kyseisellä alueella muodostuvaan uuden pohjaveden määrään. Lisäksi pohjavedenpinnan korkeuden muutoksia on tarkasteltu, ottaen huomioon myös luonnolliset pohjavedenpinnan korkeusvaihtelut.

Pohjaveden määrällinen tila on luokiteltu hyväksi, jos

1. Keskimääräinen vuotuinen vedenotto ei ylitä muodostuvan uuden pohjaveden määrää.
2. Pohjaveden pinnankorkeus ei ihmistoiminnan seurauksena pysyvästi laske eikä pinnankorkeuden muutoksista aiheudu suolaisen veden tai muun haittatekijän pääsyä pohjavesimuodostumaan. Pinnankorkeuden muutokset eivät myöskään saa aiheuttaa pohjavesiin yhteydessä olevien pintavesien tilan huononemista tai oleellista haittaa pohjavedestä suoraan riippuvaisille maaekosysteemeille.

Hämeessä määrällisen tilan arvioitiin olevan hyvä kaikilla luokitelluilla pohjavesialueilla.

Pohjaveden kemiallisen tilan arviointi tehtiin riskialueille eli pohjavesimuodostumille, jotka vaikutusarvioinnin ja lisäselvitysten perusteella eivät mahdollisesti saavuta hyvää kemiallista tilaa. Arvioinnissa otettiin huomioon pitoisuudet pohjaveden ympäristönlaatunormissa mainituista pohjavettä pilaavista aineista, jotka kyseisellä pohjavesialueella voivat heikentää pohjavesimuodostuman kemiallista tilaa.

Pohjavesimuodostuman tila on aina hyvä, jos yhdessäkään havaintopisteessä ei todeta ympäristönlaatunormien ylityksiä. Sen lisäksi vesienhoitoasetuksen 14 c §:n mukaan muodostuman tila voi olla hyvä, vaikka ympäristönlaatunormien ylityksiä todettaisiinkin, jos pilaavan aineen pitoisuus pohjavesimuodostumassa ei aiheuta merkittävää ympäristöriskiä tai pilaavan aineen pitoisuus ei ole merkittävästi heikentänyt pohjavesimuodostuman soveltuvuutta vedenhankintaan. Jos arviointiperusteet esimerkiksi ylittyvät vain rajallisessa "pluumissa", luokiteltiin pohjavesimuodostuma hyvään tilaan, jos se ei

• vaaranna muun pohjavesimuodostuman käyttöä talousveden raakavetenä
• vaaranna pohjavesimuodostumaan yhteydessä olevien pintavesien ympäristötavoitteiden toteutumista tai olennaisesti huononna niiden ekologista tai kemiallista laatua
• aiheuta olennaista haittaa pohjavesimuodostumasta riippuvaisille maaekosysteemeille

Arvioinnissa käytetään havaintopaikkojen pohjaveden laadun vuosikeskiarvoja, suositeltava tarkasteltava aikaväli on kaksi vuotta. Epäorgaanisten aineiden osalta ihmistoiminnan vaikutus pyritään erottamaan luontaisesta taustapitoisuudesta vertaamalla mitattua pitoisuutta alueelle ja pohjavesimuodostumalle tyypilliseen taustapitoisuuteen. Jäännösarvoa verrataan ympäristönlaatunormiin. Jos pohjaveden kemialliselle tilalle asetettujen ympäristölaatunormien vuosikeskiarvo ylittyy, pohjavesimuodostumalle tehtiin tarkentavat kemiallisen tilan testit. Näitä ovat:

• haitallisen aineen laajuus pohjavesimuodostumassa
• suolaantuminen tai muu haitallisen aineen pääsy pohjavesimuodostumaan
• pohjavedestä mahdollisesti aiheutuva pintavesien kemiallisen ja ekologisen tilan heikkeneminen
• pohjaveden laadun vaikutuksen arvio pohjavedestä riippuvan maaekosysteemin tilan heikkenemiseen
• juomaveden ottoon käytettävien vesimuodostumien tilan arviointi.

Pohjaveden laadun muutoksia tulee aina tarkastella pohjavesialueella sijaitsevan ihmistoiminnan tai aikaisemman maankäytön mahdollisesti pohjavedelle aiheuttaman riskin tai paineen yhdistelmänä. Kolmannella suunnittelukaudella 2022–2027 Hämeen pohjavesialueista viisi luokiteltiin huonoon kemialliseen tilaan (Kuva 14, taulukko 6). Lähes jokaisen kunnan alueelta löytyy riskialueeksi nimettyjä kohteita. Määrällisen tilan perusteella huonoon tilaan ei ole luokiteltu yhtäkään pohjavesialuetta.

Taulukko 6. Huonoon kemialliseen tilaan luokitellut pohjavesialueet Hämeessä.

Kuva 14. Hämeessä on 46 riskipohjavesialuetta, joista viisi on huonossa kemiallisessa tilassa.

Vaikka pohjavesialue on luokiteltu huonoon tilaan, se ei aina välttämättä tarkoita sitä, että koko pohjavesialue olisi huonossa tilassa ja alueen pohjavettä ei voi käyttää. Varsinkin laajemmat pohjavesialueet muodostuvat usein useammasta pohjaveden valuma-alueesta. Pohjavesialueella saattaa siten olla osa-alueita, joissa vedenottamo on jouduttu sulkemaan haitta-ainepitoisuuksien vuoksi ja osa-alueita, joissa pohjaveden laadussa ei ole mitään vikaa. Yksi tällainen esimerkki on Lahden pohjavesialue, jossa on vedenottamoita jouduttu poistamaan käytöstä torjunta-aineiden vuoksi, mutta silti pohjavesialueella on muita pohjaveden valuma-alueita, joilla pohjavesi on hyvälaatuista.

Toisella suunnittelukaudella Hämeessä oli luokiteltu huonoon tilaan kahdeksan pohjavesialuetta. Näistä Heinolan Urheiluopiston, Lahden Nastonharju-Uusikylä B:n ja Tammelan Liesjärven pohjavesialueella on pohjaveden tila parantunut tehtyjen toimenpiteiden tai luonnollisen puhdistumisen ansiosta ja ne on nyt luokiteltu hyvään tilaan.