3.2 Maatalous
Vuonna 2019 Hämeessä oli 3 360 maatilaa, joista Kanta-Hämeen puolella 1 832 ja Päijät-Hämeessä 1 528. Vuosikymmenessä tilojen määrä on vähentynyt runsaalla viidenneksellä, mikä vastaa yleistä tilamäärän vähentymiskehitystä Suomessa. Samanaikaisesti tilojen keskikoko on Hämeessä kasvanut 44 hehtaarista 55 hehtaariin. Koko maan keskiarvoon verrattuna hämäläiset tilat ovat noin 6 hehtaaria suurempia. Tilakoko kasvaa kuitenkin Hämeessä hieman muuta maata hitaammin. Käytössä olevaa maatalousmaata oli Hämeessä 184 800 hehtaaria, josta 34 % on vuokraviljelyssä. Viljelyala vuonna 2019 oli yhteensä 165 500 hehtaaria ja kesantoala 18 200 hehtaaria. Mallasohran viljelyssä Häme on Suomen toiseksi suurin tuotantoalue yht. 20 100 hehtaaria, vain hieman pienempi kuin Varsinais-Suomi. Perunanviljely on keskittynyt Hämeenlinnaan ja Lopelle. Sokerijuurikkaan viljelyä on eniten Hämeenlinnassa ja Janakkalassa. Suurimmat herneen viljelyalat vuonna 2019 olivat Orimattilassa, Jokioisilla, Hausjärvellä ja Janakkalassa. Härkäpapua viljeltiin eniten Orimattilassa, Hollolassa ja Hämeenlinnassa. Kuminan viljelyala vuonna 2019 oli koko maassa suurinta Hämeen alueella. Suurimmat kumina-alat viljeltiin Hausjärvellä (565 hehtaaria), Hollolassa (447 hehtaaria) ja Hämeenlinnassa (396 hehtaaria).
Luomutuotannossa oli noin 9 % viljelyalasta. Luomutiloista pääosa on kasvinviljelytiloja, lukumäärällisesti luomuviljeltyä peltoa oli vuonna 2019 239 tilalla. Eläintiloja oli 53, joista pääosa on emolehmätiloja. Luomun osuus on Hämeessä ollut viime vuosina kasvussa.
Hämeessä 73 % tiloista on päätuotantosuunnaltaan kasvinviljelytiloja. Näistä 65 % on viljatiloja. Lehmiä Hämeen alueella oli vuonna 2019 vähän alle 14 000 ja lehmien määrä laski nopeammin kuin Suomessa keskimääräisesti. Maitoa tuotettiin hieman yli 116 miljoonaa litraa. Alueen suurin maitopitäjä on Hämeenlinna, jossa tuotettiin reilu viidennes koko Hämeen alueen maitomäärästä. Seuraavaksi suurinta maidontuotanto oli Orimattilassa, jossa tuotanto oli hieman yli 20 miljoonaa litraa. Myös Sysmä on iso maitopitäjä ja noin puolet Hämeen maidosta tuotettiin näissä kolmessa kunnassa. Samat kolme kuntaa pitivät kärkisijaa myös naudanlihantuotannossa. Sianlihantuotanto on keskittynyt vahvasti Lounais-Hämeeseen, jossa tuotettiin vuonna 2019 yhteensä 6,8 miljoonaa kiloa sianlihaa. Se on 62 % koko alueen vajaan 11 miljoonan kilon sianlihantuotannosta. Päijät-Hämeen puolella suurinta sianlihantuotanto on Hollolassa, jossa tuotanto oli noin 1,2 miljoonaa kiloa. Lampaanlihaa Hämeen alueella tuotettiin vuonna 2019 noin 100 000 kiloa.
Iitti siirtyi Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeeseen 1.1.2021. Iitissä käytössä olevaa maatalousmaata on yhteensä 13 037 hehtaaria ja tilojen keskikoko on 64 hehtaaria. Luonnonmukaisen tuotannon ympäristösitoumuksia Iitissä on kuudellatoista tilalla.
Vielä toistaiseksi voimassa oleva maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä on vuodesta 2015 alkaen pyrkinyt ohjaamaan maataloutta edelleen ympäristömyönteisempään suuntaan. Ympäristökorvauksen avulla pyritään mm. tehostamaan lannankäyttöä, alentamaan lannoitustasoja, perustamaan ja hoitamaan kosteikkoja, perustamaan suojavyöhykkeitä, lisäämään peltojen kasvipeitteisyyttä talvisin sekä hoitamaan perinnebiotooppeja ja lisäämään maatalousluonnon monimuotoisuutta.
Maatalouden ympäristövaikutuksista olevaa tietoa on lisätty aktiivisesti ja tieto on tarkentunut selvästi viime vuosina. Esimerkiksi kuormitusmallien kehittymisen kautta on kuormituksen tasoa saatu tarkennettua. Tuotannon lisäämisen, tehostamisen ja keskittämisen vaarana ovat kuitenkin lisääntyvä ravinnekuormitus vesistöihin sekä maatalous- ja vesiluonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat tulevaisuudessa kasvattaa maatalouden kuormitusta.
