-
-
1 JOHDANTO
- 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja laatiminen
- 1.2 Keskeiset muutokset vesienhoidon kolmannella suunnittelukaudella
- 1.3 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.4 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.5 Vesienhoitoon liittyvät sopimukset, ohjelmat ja suunnitelmat
- 1.6 Vesienhoidon toisen suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuma
- 2 HÄMEEN JA SUUNNITTELUALUEIDEN KUVAUS
- 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILA JA MUUTOKSET
- 4 VESIENHOITOON LIITTYVÄT ALUEELLISET OHJELMAT, SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET
- 5 ERITYISET ALUEET
-
1 JOHDANTO
-
- 6 TARKASTELTAVAT POHJAVEDET JA HÄMEEN POHJAVEDET
- 7 POHJAVETTÄ VAARANTAVA JA MUUTTAVA TOIMINTA
- 8 POHJAVESIEN SEURANTAOHJELMA
- 9 POHJAVESIEN RISKINARVIOINTI JA TILAN ARVIOINTI
- 10 POHJAVESIÄ KOSKEVAT TOIMENPITEET HÄMEEN ALUEELLA
- 11 YHTEENVETO POHJAVESILLE TARVITTAVISTA TOIMENPITEISTÄ
-
- 12 TARKASTELTAVAT PINTAVEDET
-
13 PINTAVESIEN KUORMITUS JA MUU TILAA MUUTTAVA TOIMINTA
- 13.1 Yleistä kuormituksesta
- 13.2 Maatalous, metsätalous ja haja-asutus
- 13.3 Yhdyskunnat
- 13.4 Turvetuotanto
- 13.5 Kalankasvatus
- 13.6 Teollisuus
- 13.7 Vesiympäristölle haitalliset aineet
- 13.8 Säännöstely ja vesistörakentaminen
- 13.9 Vedenotto
- 13.10 Taaja-asutus ja hulevedet
- 13.11 Uudet ja merkittävät hankkeet
- 13.12 Hydrologiset ja morfologiset muutokset vesistöissä
- 14 VESIEN TILATAVOITTEET JA TILAN PARANTAMISTARPEET
- 15 PINTAVESIÄ KOSKEVAT TOIMENPITEET HÄMEEN ALUEELLA
-
- LIITE 1. Hämeen pohjavesialueet
- LIITE 2. Pohjavesien toimenpiteet pohjavesialueittain ja sektoreittain 2022–2027.
- LIITE 3. Pintavesiin tuleva fosforikuormitus sektoreittain joillakin suunnittelualueilla.
- LIITE 4. Pintavesiin tuleva typpikuormitus sektoreittain joillakin suunnittelualueilla.
- LIITE 5a. Poikkeamat Hämeen vesimuodostumien tilatavoitteista. Vesimuodostumat, joiden tilatavoite saavutetaan viimeistään vuonna 2027.
- LIITE 5b. Poikkeamat Hämeen vesimuodostumien tilatavoitteista. Vesimuodostumat, joiden tilatavoite saavutetaan vuoden 2027 jälkeen.
6 TARKASTELTAVAT POHJAVEDET JA HÄMEEN POHJAVEDET
Suomessa pohjavesialueet liittyvät pääosin sora- ja hiekkamuodostumiin, kuten harjuihin ja reunamuodostumiin. Pohjavesialueiden rajaaminen perustuu alueen maa- ja kallioperän hydrogeologisiin ominaisuuksiin ja siinä tarkastellaan etenkin esiintymän maalajikoostumusta, hydraulisesti yhtenäisen alueen laajuutta sekä vedenläpäisevyyttä. Pohjavesialueiden rajauksia on tarkistettu edellisen vesienhoitosuunnitelman valmistumisen jälkeen. Lisäksi aiemmin käytetty luokittelu I-, II- ja III-luokan alueisiin on korvattu uudella jaottelulla, jossa pohjavesialueet luokitellaan vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella seuraavasti:
|
Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (1-luokka):
Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (2-luokka):
Lisäksi E-luokkaan luokitellaan pohjavesialueet, joiden pohjavedestä muun lainsäädännön nojalla suojeltu pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen (1E, 2E tai E). |
Luokittelun tarkistustyö on joiltakin osin edelleen käynnissä. Vesienhoidon tarkastelun piiriin kuuluvat kaikki ensimmäisen ja toisen luokan pohjavesialueet sekä E-lisämääreen saaneet pohjavesialueet. Pohjavesiluokkien määrittämisestä on kerrottu tarkemmin vuonna 2018 julkaistussa oppaassa (Britschgi ym.): http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4818-7.
Hämeessä on yhteensä 310 pohjavesialuetta (taulukko 4, kuva 7). Noin 10 % Hämeen maapinta-alasta on pohjavesialuetta. Vedenhankintaa varten tärkeitä 1- ja 1E-luokan alueita on 133 kappaletta, vedenhankintaan soveltuvia 2- ja 2E-luokan alueita on 176 kappaletta (tilanne 8/2021). E-alueita on yksi. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle (VHA2) pohjavesialueista sijoittuu 154 aluetta ja Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueelle (VHA3) 156 aluetta (liite 2).
Taulukko 4. Pohjavesialueet luokittain ja muodostuvan pohjaveden määrä Hämeessä.
|
Luokka |
Pohjavesialueet (kpl) |
Pinta-ala yhteensä (km2) |
Pohjavesialueiden osuus Hämeen maapinta-alasta (%) |
Muodostuvan pohjaveden määrä (m3/vrk) |
|
1-luokka |
116 |
447 |
3,9 |
224 250 |
|
1E-luokka |
17 |
198 |
1,7 |
120 075 |
|
2-luokka |
166 |
408 |
3,5 |
150 895 |
|
2E-luokka |
10 |
49 |
0,4 |
21 585 |
|
E-luokka |
1 |
0,76 |
0,007 |
285 |
|
Yhteensä |
310 |
1 102 |
9,5 |
517 090 |
Alueen pohjavesimuodostumat voidaan ryhmitellä hydrogeologisten erojen perusteella muun muassa pohjaveden määrän ja laadun seurantaa varten neljään ryhmään. Salpausselät koostuvat I ja II Salpausselän reunamuodostumista sekä niiden välimaaston pohjavesimuodostumista. Sisä-Suomen muodostumille on tyypillistä selväpiirteisten harjujen esiintyminen, kun taas Länsi-Suomen rannikkoseudun ja Etelä-Suomen pohjavesimuodostumille on tyypillistä saviseutujen pohjavesimuodostumat. Suurin osa Hämeen pohjavesimuodostumista sijaitsee Sisä-Suomen ryhmän alueella.
