13.8 Säännöstely ja vesistörakentaminen
Säännöstelyssä muutetaan vedenkorkeuksia ja virtaamia. Säännöstely edellyttää aina jonkinlaisen padon rakentamista veden juoksutuksen säätelemiseksi. Padon yhteydessä voi myös olla voimalaitos. Säännöstelyn tavoitteena voi olla esimerkiksi tulvasuojelu tai tulvavahinkojen estäminen, vesivoiman käyttö tai sen lisääminen, uiton tai vesiliikenteen edistäminen tai vesihuollon parantaminen. Säännöstely muuttaa ja heikentää vesistöjen ekologista tilaa. Säännöstelyjen merkitys on muuttunut vuosien saatossa. 1980-luvulta lähtien säännöstelyssä on kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota mm. vesistöjen virkistyskäyttöön, kalatalouteen, vedenlaatuun ja vesistöjen luonnonarvoihin. Säännöstelyt pyritäänkin toteuttamaan siten, että ne palvelevat samalla useita tavoitteita.
Hämeessä vapaat virtavedet ja säännöstelemättömät järvet sijaitsevat lähinnä vesistöjen latvaosissa. Suurin osa alueen virtavesistä on padottu tai uittoperattu (Kuva 34). Säännöstellyt järvet ja joet Hämeen alueella on esitetty taulukossa 21 ja kuvassa 35. Säännöstely em. järvissä aiheuttaa lisäksi jonkin verran muutoksia myös yläpuolisten vesien pinnan korkeuksissa. Jokien säännöstely saattaa vaikuttaa myös yläpuolisiin järvialtaisiin. Lisäksi vanhoja ja/tai luvattomia patorakenteita on runsaasti.
Vesistöjärjestelyitä ja merkittäviä perkauksia on Kanta-Hämeessä tehty Loimijoen alueella mm. Koijoella, Loimijoen yläjuoksulla ja Teuronjoella. Vanajan reitin alueella Torhon ja Lairon järvien alueella, Äimäjärvellä ja Hyvikkälänjoella sekä Teuron- ja Puujoella. Hauhon reitin alueella on perattu mm. Vuolujoen yläosia.
Tyypillisesti vedenpinnan korkeudesta koettu haitta koetaan suurimpana kevättulvien aikaan alavilla viljelysmailla, toisaalta virkistyskäytön suhteen ja kasvillisuuden lisääntymisen ja umpeenkasvun kannalta haitallisia ovat kesäaikaiset matalalle jäävät alimmat vedenkorkeudet. Luontaisten kevättulvien puuttuminen kiihdyttää rantojen umpeenkasvua. Säännöstely aiheuttaa myös maisema- ja virkistyskäyttöhaittaa kohteissa, joissa vedenpinnan korkeus vaihtelee juoksutusten takia nopeasti.
Valuma-alueilla tehdyt laajamittaiset ojitukset saattavat paikoitellen aiheuttaa lisääntynyttä tulvariskiä, sillä ojitusalueet eivät pysty pidättämään ja tasaamaan äkillisten sateiden aiheuttamia tulvapiikkejä. Ilmastonmuutoksen myötä ilmaston ääriolosuhteiden todennäköisyys kasvaa ja tulvavahinkojen riski kasvaa. Vesien tasaamiseksi valuma-alueiden vedenpidätyskyvyn lisäämisen merkitys tulee kasvamaan.
Hämeen alueella tehdyistä ojituksista on julkaistu paikkatietoa valtakunnalliseen Ojitusyhteisöt-karttapalveluun.
Kuva 34. Vääksynjoen säännöstelypato Asikkalassa. Kuva: Harri Mäkelä.
Taulukko 21. Hämeen säännöstellyt vesistöt.
|
Vesienhoitoalue |
Järven nimi |
Säännöstelyn tarkoitus |
Pato |
Säännöstely aloitettu |
|
VHA2 |
||||
|
|
Päijänne |
vesiliikenne ja tulvasuojelu |
Kalkkistenkosken säännöstelypato |
1964 |
|
|
Konnivesi |
voimatalous |
Vuolenkosken voimalaitospato |
1959 |
|
|
Ruotsalainen |
voimatalous |
Vuolenkosken voimalaitospato |
1959 |
|
|
Vesijärvi |
jätevesien laimennus Porvoonjoessa / vesiensuojelu |
Vääksynkosken säännöstelypato |
1925 |
|
|
Miestämä |
voimatalous |
Arrakosken voimalaitospato |
1965 |
|
|
Nuoramoisjärvi |
voimatalous |
Virtaankosken voimalaitoksen pato |
1913 (1956) |
|
|
Arrajärvi |
voimatalous |
Mankalan voimalaitospato |
1949 |
|
|
Pyhäjärvi (Iitti) |
Tulvasuojelu, Voimatalous |
Voikkaan voimalaitoksen pato |
1977 |
|
|
Hirvijärvi (Riihimäki) |
vedenhankinta |
Hirvijärven säännöstelypato |
1959 |
|
VHA3 |
|
|
|
|
|
|
Vanajavesi |
voimatalous, vesiliikenne, tulvasuojelu |
Herralanvirran säännöstelypato, Lempäälän kanava |
1962 |
|
|
Miemalanselkä-Lepaanvirta |
Herralanvirran säännöstelypato, Lempäälän kanava |
1962 |
|
|
|
Alajärvi |
vedenhankinta |
Katiskosken säännöstelypato |
1961 (pato uusittu) |
|
|
Eteläistenjärvi |
Hyvälän järjestelypato |
1963 |
|
|
|
Nerosjärvi |
Nerosjärven säännöstely, voimatalous (loppunut) / tulvasuojelu |
Porraskosken pato |
1921 |
|
|
Pääjärvi |
tulvasuojelu |
Sahakosken pato |
1960 |
|
|
Ansiojärvi |
tulvasuojelu |
Vuolteenkosken pato |
1962 |
|
|
Mommilanjärvi |
tulvasuojelu |
Vuolteenkosken pato |
1962 |
|
|
Oriharonjärvi |
tulvasuojelu |
Oriharonjärven pato |
1962 |
|
|
Valkjärvi |
tulvasuojelu |
Valkjärven säännöstelypato |
1962 |
|
|
Loppijärvi |
Tervakoski Oy:n paperitehtaan vedenhankinta |
Vanhakosken pato |
1973 |
|
|
Alasjärvi |
Tervakoski Oy:n paperitehtaan vedenhankinta |
Tervakoski Oy:n tehtaan pato |
1860-l. |
|
|
Kesijärvi |
Tervakoski Oy:n paperitehtaan vedenhankinta |
Tervakoski Oy:n tehtaan pato |
1860-l. |
|
|
Ojajärvi |
Tervakoski Oy:n paperitehtaan vedenhankinta |
Ojajärven pato |
1860-l. |
|
|
Pyhäjärvi (Tammela) |
tulvasuojelu |
Kuhalankosken pato |
1955 |
|
|
|
|
|
|
|
VHA2 |
||||
|
|
Kuivajärvi |
tulvasuojelu |
Kuhalankosken pato (ks. Pyhäjärvi) |
1955 |
|
|
Tainionvirta |
voimatalous |
Virtaankosken voimalaitospato (ks. Nuoramoisjärvi) |
1913 (1956) |
|
|
voimatalous |
Nuoramoiskosken (Maatiaiskosken) voimalaitospato |
||
|
|
Vääksynjoki |
jätevesien laimennus Porvoonjoessa |
Vääksynjoen säännöstelypato (ks. Vesijärvi) |
1925 |
|
|
Porvoonjoki (latvaosa) |
voimatalous |
Vääräkosken pato |
1982 |
|
|
Tönnönkosken pato |
1920 |
||
|
|
Kymijoki |
vesiliikenne ja tulvasuojelu |
Kalkkistenkosken säännöstelypato (ks. Päijänne) |
1964 |
|
|
voimatalous |
Vuolenkosken voimalaitospato (ks. Ruotsalainen ja Konnivesi) |
1959 |
|
|
|
voimatalous |
Mankalan voimalaitospato (ks. Arrajärvi) |
1949 |
|
|
|
Padasjoki |
voimatalous |
Arrakosken voimalaitospato (ks. Miestämä) |
1965 |
|
VHA3 |
|
|
|
|
|
|
Loimijoki |
tulvasuojelu |
Kuhalankosken pato (ks. Pyhäjärvi ja Kuivajärvi) |
1955 |
|
|
voimatalous |
Jokioistenkosken pato |
1926 |
|
|
|
Teuronjoki (Mommilanjärveen asti) |
tulvasuojelu |
Myllykylänkosken pato |
1968 |
|
|
Puujoki (Leppäkoskelle asti) |
tulvasuojelu |
Vuolteenkosken pato (ks.Ansiojärvi ja Mommilanjärvi) |
1962 |
|
|
Nummistenjoki - Tervajoki (Loppijärvi-Kernaalanjärvi) |
Tervakoski Oy:n paperitehtaan vedenhankinta |
Vanhakosken pato (ks. Loppijärvi) |
1973 |
|
|
Tervakoski Oy:n paperitehtaan vedenhankinta |
Tervakoski Oy:n tehtaan pato (ks. Alasjärvi ja Kesijärvi) |
1860-l. |
|
|
|
Alajoki-Jokilanjoki (Takajärvi-Suojärvi) |
vedenhankinta |
Katiskosken pato (ks. Alajärvi) |
1961 (pato uusittu) |
|
|
Vuolujoki |
Hyvälän järjestelypato (ks. Eteläistenjärvi) |
1963 |
|
|
|
Koenjoki |
tulvasuojelu |
Ylisenmyllyn pato |
1900-luvun alku |
Kuva 35. Hämeen säännöstellyt vesistöt sekä merkittävät kalojen vaellusesteet.
