15.2.2 Haja- ja loma-asutus

Edellisen suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen

Haja-asutuksen jätevesienkäsittelyä säätelee ympäristönsuojelulaki (527/2014) sekä valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017). Ympäristönsuojelulaissa on säädetty yleisestä puhdistamisvelvollisuudesta sekä perustason puhdistusvaatimuksesta. Perustason puhdistusvaatimuksen perusteella talousjätevesistä on poistettava vähintään orgaanisesta aineesta 80 %, fosforista 70 % ja typestä 30 %. Valtioneuvoston asetuksessa mm. määritellään perustasoa tiukempi puhdistustaso pilaantumiselle herkillä alueilla. Kunnat voivat antaa haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn liittyviä määräyksiä paikallisten olosuhteiden perusteella (Taulukko 25).

Talousjätevesien puhdistusvaatimukset ovat pysyneet käytännössä muuttumattomina 1.1.2004 lähtien. Säädöksillä on myöhemmin muutettu lähinnä puhdistusvaatimusten toteuttamiselle säädettyjä määräaikoja. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskeva viimeisin lainsäädäntöuudistus tuli voimaan 3.4.2017. Tässä yhteydessä jätevesien käsittelyvaatimukset siirrettiin asetuksesta lakiin ja säädöksiä selkeytettiin.

Merkittävin muutos koski puhdistusvaatimusten noudattamisen siirtymäaikoja, joiden pääperusteina ovat vesiensuojelulliset tekijät. Kiinteistön jätevesijärjestelmä oli kunnostettava 31.10.2019 mennessä, jos kiinteistö sijaitsee pohjavesialueella tai alle 100 metrin päässä vesistöstä. Kiinteistön sijaitessa näiden alueiden ulkopuolella jätevesijärjestelmä on uusittava, kun kiinteistöllä tehdään rakennuslupaa edellyttäviä toimenpiteitä tai rakennetaan vesivessa.

Taulukko 25. Haja-asutuksen vesihuoltoon liittyvät vesienhoidon toimenpiteet suunnittelukaudelle 2016–2021 ja toteumatilanne 2018.

Esitykset toimenpiteiksi vuosille 2022–2027

Haja-asutuksen kiinteistökohtaisten järjestelmien käyttö- ja ylläpito on arvioitu koskevan Hämeessä vuosina 2022–2027 taajamien ulkopuolella ja herkillä ranta- tai pohjavesialueilla sijaitsevia noin 6 200 vakituista asuntoa ja noin 9 700 vapaa-ajan asuntoa. Kiinteistökohtaisten järjestelmien käyttökustannukset on arvioitu olevan vakituisesti asuttavassa asunnossa 700 euroa/vuosi ja vapaa-ajan asunnossa 150 euroa/vuosi. Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän käyttöiän on arvioitu olevan keskimäärin 25 vuotta. (Taulukko 26)

Haja-asutuksen kiinteistökohtaisten järjestelmien tehostamistoimenpiteet koskevat Hämeessä vuosina 2022–2027 taajamien ulkopuolella ja ns. kuivalla maalla (ranta- tai pohjavesialueiden ulkopuolella) sijaitsevia noin 9 500 vakituista asuntoa ja noin 1 800 vapaa-ajan asuntoa. Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien tehostamistoimenpiteitä arvioitaessa on arvoitu, että puolet saneeraustarpeessa olevista jätevesijärjestelmistä saneerattaisiin nykylainsäädännön vaatimusten edellyttämälle tasolle 3. suunnittelukauden aikana. Kiinteistökohtaisten järjestelmien investointikustannuksiksi on arvioitu olevan vakituisesti asuttavien kiinteistöjen osalta keskimäärin 8 000 euroa ja vapaa-ajan asunnon osalta keskimäärin 4 000 euroa. Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän käyttöiän on arvioitu olevan keskimäärin 25 vuotta.

Vesienhoidon tavoitteena on myös lisääntyvästä loma-asutuksesta aiheutuvan kuormituksen vähentäminen. Loma-asunnoilla tulisi käyttää varustetason ja käyttöasteen noususta huolimatta pääosin kuiva- ja kompostikäymälöitä sekä harmaiden vesien suodatusta myös uudisrakentamisessa. Kompostikäymälöiden käyttöä tulisi lisätä myös vakituisesti asutuissa haja-asutusalueiden kiinteistöissä.

Haja-asutuksen kuormitus tulee huomioida maankäytön suunnittelussa. Kunnilla on mahdollisuus antaa ympäristönsuojelulakiin perustuvia tarkentavia ympäristönsuojelumääräyksiä. Ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan tarkentaa haja-asutuksen vesiensuojelun tavoitteita ja painopistealueita sekä antaa ankarampia puhdistusvaatimuksia muun muassa vesiensuojelun kannalta herkille vesistöjen ranta-alueille sekä pohjavesialueille. Kuntien ympäristösuojeluviranomaisten valvonta on keskeistä kiinteistöjen jätevesijärjestelmien kuntoon saattamisessa.

Taulukko 26. Haja-asutuksen vesihuoltoon liittyvät vesienhoidon toimenpiteet ja tavoitteet vuosille 2022–2027.

Toimenpiteiden arvioidut kustannukset

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn osalta on kustannustarkastelussa huomioitu vakinaisen asutuksen ja loma-asutuksen jätevesien käsittelykustannukset sekä jätevesijärjestelmien saneerauskustannukset. Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän keskimääräisenä saneerauskustannuksena sekä jätevesien keskimääräisenä käsittelykustannuksena on käytetty SYKEn puhdistamosivujen arvioita sekä edellisellä suunnittelukaudella käytettyjä yksikköhintoja (Taulukko 27).

Taulukko 27. Haja-asutuksen vesihuoltoon liittyvät vesienhoidon toimenpiteet ja arvioidut kustannukset vuosille 2022–2027.

Haja-asutuksen jätevesihuollon merkittävimmät kustannukset aiheutuvat ympäristönsuojelulain edellyttämistä kiinteistökohtaisista investoinneista erityisesti vakituisen asumisen osalta. Yksittäisten kiinteistöjen investointikustannuksissa voi olla varsin laajaa vaihtelua riippuen esimerkiksi kiinteistön pinta-alasta ja maaperän ominaisuuksista.