14.4 Toisen suunnittelukauden pintavesien tilatavoitteiden saavuttaminen

Toisella suunnittelukaudella yleisenä ympäristötavoitteena oli estää vesien tilan heikentyminen ja saavuttaa vesien vähintään hyvä tila (keinotekoisissa ja voimakkaasti muutetuissa vesissä suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan verrattuna) vuoden 2021 loppuun mennessä.

Hyvän tilan saavuttamiseen arvioitiin tarvittavan jatkoaikaa kaikilla suunnittelualueilla. Perusteluina tavoiteaikataulun siirtämiselle olivat

• maa- ja metsätaloudessa tehtävien toimenpiteiden vaikutus täysmääräisesti usean vuoden viiveellä
• maatalouden lisätoimenpiteiden ja ohjauskeinojen käyttöön saanti vasta hoitokauden loppupuolella
• vasta kehitteillä olevat karjatalouden lantaongelman ratkaisemiseen tarvittavat tekniset menetelmät
• viiveet suunnittelussa, neuvotteluissa ja lupakäsittelyissä
• hyvin pitkä viive peltojen fosforilukujen alentamisessa
• vesiekosysteemin hidas toipuminen

Hämeen vesimuodostumien tilatavoitteet eivät ole toteutuneet täysimääräisesti, vaikka tavoitteet asetettiin ensimmäisellä ja toisella suunnittelukaudella realistisiksi ja maltillisiksi. Vuonna 2019 valmistuneen tila-arvion perusteella ympäristötavoitteet on saavutettu 98 vesimuodostumassa.  Yhteensä 39 vesimuodostuman tilaluokka on vaihtunut toiseksi. Niistä 26:n muodostuman luokka on noussut ja 13:n laskenut yhden luokan verran. Muutoksen syynä ovat useimmiten olleet luokittelumenetelmissä tapahtuneet muutokset tai uusi seuranta-aineisto, jonka avulla tilaluokkaa on voitu tarkentaa. Tällaisia vesimuodostumia on 35. Vain neljän vesimuodostuman tilassa on katsottu tapahtuneen todellisen muutoksen. Hiidenjoen, Lehijärven ja Vesijärven Kajaanselän tila on kohentunut ja Loppijärven huonontunut yhdellä luokalla.

Vesien tilamuutosten syitä on usein vaikeaa arvioida. Muutokset tilaluokassa voivat olla osaksi todellisia, mutta osaksi ne johtuvat aiempaa kattavammasta seurantatiedosta. Erityisesti pienemmissä järvissä luokitus on vähäisen seuranta-aineiston vuoksi edelleen monin paikoin puutteellinen.

Toinen huomionarvoinen seikka on hajakuormituksen suuri lähinnä sääoloista johtuva vuosittainen vaihtelu. Vaihtelu voi olla valuma-alueesta riippuen suurimmillaan +/- 50 % ja on vaikea todeta, onko kuormitus todellisuudessa vähentynyt vai ei. 

Toimenpiteiden toteuttaminen perustuu suurelta osalta vapaaehtoisuuteen, mikä on hidastanut toimeenpanoa alueella. Toimeenpanon rahoitusta ei ole turvattu suunnitelmassa esitettyä tarvetta vastaavaksi. Toimeenpanon osalta tarvitaan lisää aktiivisia uusia toimijoita sekä hallintojen ja toimialojen rajat ylittäviä keinoja edistämään konkreettisten toimenpiteiden toteutumista. Alueellisten ohjauskeinojen toteutumistilanteen arviointi on haasteellista johtuen niitä koskevien seurantamenetelmien puutteista ja itse ohjauskeinojen yleispiirteisyydestä.