10.2.2 Liikenne

Edellisen suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen

Edellisen suunnittelukauden toimenpideohjelmassa esitettiin tiealueiden pohjavesisuojausten rakentamista ja olemassa olevien suojausten parantamista 11 pohjavesialueelle yhteensä 23,5 km:n matkalle. Tarinmaan pohjavesisuojausten parantaminen toteutetaan vuosina 2020–2021. Aurinkovuoren, Anianpellon, Villähteen, Hallakorven, Hausjärven ja Herajoen pohjavesisuojauksia ei ole vielä toteutettu, kuten ei myöskään Myllyojan pohjavesialueen pohjavesisuojausten jatkamista. Arolahden ja Tillolan pohjavesisuojaukset toteutettaneen valtatien 12 perusparannuksen ja uuden tielinjauksen rakentamisen myötä sekä Tollinmäenharju-Huiskanharjun pohjavesisuojausten rakentaminen valtatien 4 parantamisen myötä.

Seitsemälle pohjavesialueelle esitettiin suolauksen vähentämistä tai siirtymistä vähemmän haitallisen liukkaudentorjunta-aineen käyttöön pohjaveden muodostumisalueiden tieosuuksilla (yht. 15,2 km). Näistä Veljeskylän (Mt 140), Lahden (kadut) ja Herajoen (Vt 3) pohjavesialueilla on siirrytty käyttämään suolan sijasta kaliumformiaattia. Salpakankaan pohjavesialueella (Vt 12) suolaustarve tulee todennäköisesti vähenemään, kun Lahden eteläinen kehätie on valmistunut ja liikenne nykyisellä tieosuudella vähenee. Lisäksi toimenpideohjelman ulkopuolelta on Anianpellon ja Aurinkovuoren (Vt 24), Villähteen (Mt 312), Hallakorven (Vt 3), Hausjärven (Mt 290, Mt 2892) ja Kurun (Mt 290) pohjavesialueilla siirrytty kaliumformiaatin käyttöön.

Yhdeksälle pohjavesialueelle esitettiin liikenteen alueiden (tiet, ratapihat) pohjavesivaikutusten seurantaa. Lähes kaikilla näillä alueilla on nykyään seuranta käynnissä.

Toimenpide-esitykset ja ohjauskeinot vuosille 2022–2027

Liikenteen toimenpiteet on kolmannelle suunnittelukaudelle muotoiltu yksinkertaisimmiksi kokonaisuuksiksi. Toimenpide tie- ja rataliikenteen pohjavesiriskien hallinta pitää sisällään pohjavesisuojausten rakentamisen (10 pohjavesialuetta) sekä suolauksen vähentämisen tai vähemmän haitallisen liukkaudentorjunta-aineen käyttämisen (14 pohjavesialuetta) (taulukko 8). Pohjavesisuojausten rakentamista esitetään seuraaville pohjavesialueille: Vieremä (Forssa), Murronharju (Humppila), Hallakorpi ja Tarinmaa (Janakkala), Herajoki (Riihimäki), Tollinmäenharju-Huiskanharju (Hartola), Myllyoja (Heinola), Arolahti ja Tillola (Iitti) sekä Nastonharju-Uusikylä B (Lahti). Pohjaveden seuranta on siirretty ohjauskeinoihin.

Taulukko 8. Liikenteen vesienhoitotoimenpiteiden määrät, investointikustannukset, käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä vuosikustannus (käyttökustannusten ja investoinnin annuiteetin summa) Hämeessä kolmannelle vesienhoitokaudelle 2022–2027.

Kolmannelle vesienhoitokaudelle ei ole erikseen osoitettu valtakunnallisia ohjauskeinoja liikennesektorille, mutta maankäytön suunnittelulla voidaan ohjata pohjaveden laatua uhkaavat toiminnot pohjavesialueiden ulkopuolelle. Uudet väylät sijoitetaan siten ensisijaisesti pohjavesialueiden ulkopuolelle. Uudet ja parannettavat liikenneväylät suunnitellaan siten, ettei väylän rakentamisesta, kunnossapidosta tai liikenteestä aiheudu riskiä pohjavesille, eivätkä pohjavesiolot haitallisesti muutu.  Maantiehankkeissa ja uusissa ratahankkeissa rakennetaan tarvittavat pohjavesisuojaukset hankkeen toteuttamisen yhteydessä. Sivutuotteita tai uusiomateriaaleja ei käytetä pohjavesialueilla, koska niistä voi kulkeutua ympäristöön haitta-aineita veteen liuenneina tai pölyn mukana. Pohjaveden suojaustarpeen arvioinnissa ja suojelutoimenpiteiden valinnassa noudatetaan väyläviraston ohjetta Pohjaveden suojelu maanteillä (Väylävirasto 2020). Haitallisten aineiden sekä pohjaveden pinnan korkeuden seurannan ja tarkkailun tehostaminen -ohjauskeino kattaa myös liikennesektorin.

Liikenteen toimenpiteiden toteutusvastuussa ovat ELY-keskuksen liikennevastuualue, Väylävirasto ja kunnat. Toteutumisen seurantakeinona toimivat ELY-keskuksen/Väyläviraston tierekisteri ja tiedot toteutetuista hankkeista, alueurakoiden raportointijärjestelmä (AURA)/tiesuolariskirekisteri.